Harvinaisuudeksi osoittautunut 170-vuotias valokuva oli keräilijän huutokauppalöytö

Inkoolainen keräilijä osti äärimmäisen harvinaisen, vuonna 1847 otetun daguerrotypia-kuvan suomalaisesta huutokaupasta reilu vuosi sitten.

Kotimaa
Vuonna 1847 otettu daguerrotyyppi esittää Tampereen koskimaisemassa sijainnutta Frenckellin paperitehdasta.
Vuonna 1847 otettu daguerrotyyppi esittää Tampereen koskimaisemassa sijainnutta Frenckellin paperitehdasta.Fredrik Rehnström

Valokuvataiteen museokertoi tiistainaharvinaisesta valokuvasta, joka esittää Tampereen koskimaisemassa sijainnutta Frenckellin paperitehdasta.

Kuvan omistaja on Inkoossa asuva Christer Pettersson. Hän on kerännyt valokuvaukseen liittyvää esineistöä kouluiästä asti. Puhelimeen vastaa nauravainen mies – 44 vuoden keräilyn jälkeen haaviin osunut jättipotti ilahduttaisi ketä tahansa.

– Keräilijänä tuntuu hienolta, että jotain todella kiinnostavaa löytyy, Pettersson sanoo.

Pettersson kertoo ostaneensa kuvan reilu vuosi sitten suomalaisesta huutokaupasta. Tämän enempää kokenut keräilijä ei halua ostopaikasta tai -hinnasta paljastaa.

Ostohetkellä Pettersson ei tiennyt löydön todellista keräilyarvoa eikä historiaa. Nyt löytyneen kuvan lisäksi tunnetaan vain kaksi kotimaista daguerrotypia-menetelmällä otettua maisemakuvaa. Molemmat ovat Turun Museokeskuksen kokoelmissa.

Kuvaajan nimi auttoi jäljille

Vanhan kuvan tunnistamista vaikeutti maiseman muuttumisen lisäksi se, että daguerrotyypit ovat peilikuvia kohteistaan. Alkuperän jäljille johti kuvan takaa löytynyt valokuvaaja Fredrik Rehnströmin nimi.

– Aloin penkoa tietoa Rehnströmistä. Selvisi, että hän oli ensimmäinen suomalainen ammattidaguerrotypisti.

Pettersson yritti selvittää kuvan esittämää maisemaa ensin erilaisista lähdeteoksista.

Nyt minulla on erittäin hieno esine kokoelmassani, mutta en voi pitää sitä esillä.

Christer Pettersson

– Heräsi epäily, että kuva voisi olla Tampereelta, mutta en ollut varma.

Lopulta Pettersson otti yhteyttä valokuvataiteen museoon. Sitä kautta kuvan esittämä maisema ja myös kuvan harvinaislaatuisuus alkoivat selvitä.Maiseman tunnisti Museokeskus Vapriikin tutkijaAntti Liuttunen.

Omistaja kertoo ilahtuneensa ja yllättyneensä kuvan herättämästä mielenkiinnosta.

– Ongelmana on nyt se, että minulla on erittäin hieno esine kokoelmassani, mutta en voi pitää sitä esillä, Pettersson naurahtaa.

Petterssonin mukaan kuva on nyt varmassa tallessa turvallisessa ja pimeässä paikassa. Hän on kuitenkin valmis antamaan sen tarvittaessa lainaksi näyttelyihin.