Päivähoidon ja kotihoidontuen rajoitukset edelleen tekeillä

Hallituksen vaalikauden lopun lakiesityksistä on vielä kolmisenkymmentä antamatta eduskuntaan. EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksusta, pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta sekä kotihoidontuen jakamisesta ja päivähoidon käytön rajoituksesta puuttuvat yhä lakiesitykset eduskunnasta.

politiikka
Lapsi leikkii lattialla leluilla.
Yle

Todennäköistä on, että hallitus tuo hallitusohjelmassa tai rakennepoliittisessa ohjelmassa sovitut puuttuvat lakiesitykset vielä eduskunnan käsittelyyn. Sen sijaan esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevat, hallitusohjelmaan kuulumattomat lait saattavat jäädä lopulta tuomatta eduskunnan käsittelyyn.

Myös lukuvuosimaksujen käyttöönotto Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille todennäköisesti putoaa hallituksen lakiesitysten listalta.

Eduskunta ilmoitti aiemmin, että hallituksen viimeistään 4. joulukuuta antamat lakiesitykset pyritään käsittelemään eduskunnassa ennen vaalikauden päättymistä.

Päivähoidon ja kotihoidontuen rajoitukset vaikeita hallituksessa

Hallitus sopi lasten kotihoidontuen enimmäispituuden jakamisesta isälle ja äidille rakennepoliittisessa ohjelmassaan jo viime vuoden elokuussa. Kotihoidontuen muutoksissa tukikauden pituus ei lyhene, mutta jotta perhe saisi edelleen lapsenhoitoon täyden ajan tukea, pitäisi kausi jakaa sekä äidin että isän kesken.

Samoin päätettiin, että lapsen kunnallinen päivähoitopaikka muuttuu osa-aikaiseksi, jos äiti tai isä on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella perheen toisen lapsen kanssa.

Kokopäivähoito olisi kuitenkin taattava, jos se olisi lapsen kehityksen, tuen, perheen olosuhteiden takia tai muutoin lapsen edun mukaista.

Lapsen hoidon osa-aikaistamista ei tehdä pelkästään työttömyydestä johtuvasta vanhemman kotonaolosta.

Nämä lakiesitykset ovat poliittisesti kytköksissä toisiinsa.

Vaikka esityksistä on jo sovittu rakennepoliittisessa ohjelmassa, viivästyminen kertoo ratkaisujen vaikeudesta. Kristillisdemokraatit on arvostellut kotihoidontuen rajauksia.

Päivähoitoon ja esiopetukseen liittyvässä varhaiskasvatuslaissa määrätään päivähoidon ja esiopetuksen henkilömäärästä suhteessa lapsien määrään. Keskustelua käydään, mikä on alle esikouluikäisten hoidossa hoitotyön osuus ja mikä on varhaiskasvatusta. Lakiesitys on vielä antamatta.

Todennäköistä on, että hallitus tuo nämä esitykset eduskuntaan.

Lukuvuosimaksu EU:n ulkopuolisille jäänee säätämättä

Vasemmistoliiton ja vihreiden hallituksesta lähdön jälkeen opetusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille 4 000 euron lukuvuosimaksua korkeakouluihin. Maksu ei koskisi vaihto-opiskelijoita. Lisäksi opiskelu suomen- ja ruotsinkielisissä ohjelmissa olisi edelleen kaikille maksutonta.

Esitys lukuvuosimaksusta jäänee antamatta, sillä ainakin RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ja osa SDP:n kansanedustajista vastustaa ajatusta.

Lukuvuosimaksuun liittyy korkeakoulujen mahdollisuus osittain korvata maksullisuutta stipendijärjestelyillä. Yhden arvion mukaan stipendijärjestelmän ehtimisestä maksullisuuden aikatauluun ei ole varmuutta. Myös tämä syy heikentää maksullisuuden tukea hallituspuolueissa.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioista edelleen kiistaa

Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä oikeusministeriössä on valmisteilla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asioita, joita etenkin kristillisdemokraatit vastustavat. Vastustusta on myös kokoomuksen kansanedustajissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö poistaisi sukupuolen korjaamisen ehdoista vaatimuksen steriloinnista ja lisääntymiskyvyttömyydestä sekä avioliiton purkupakon, jos sukupuolta muutetaan ihmisen ollessa jo naimisissa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen vastustaa, että sukupuolensa naisesta mieheksi korjannut voisi synnyttää, mikäli hänelle ei olisi enää tehty synnytystä estäviä leikkauksia.

Oikeusministeriö on valmistellut äitiyslain muuttamista tapauksissa, joissa naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla.

Oikeusministeriön mielestä toinen nainen voitaisiin vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäneen äidin ohella. Ehdotus haluaisi turvata lapselle kaksi oikeudellista ja elatusvelvollista vanhempaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) haluaisi tuoda esityksen eduskuntaan, mutta toinen asia on, hyväksyisivätkö kristillisdemokraatit muutoksen.

Koska näitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevia muutoksia ei ole sovittu hallitusohjelmassa, lakiesitysten antaminen eduskunnalle on epävarmaa. Hallituksen periaate on, että lakiesitykset pitäisi yleensä hyväksyä hallituksessa yksimielisesti.

Metropolihallinto pääkaupunkiseudulle lausuntokierroksella

Hallitus saanee lakiesityksen metropolihallinnosta valmiiksi vasta ensi vuoden puolella. Lakiesitys lähti lausuntokierrokselle keskiviikkona 10. joulukuuta. Tarkoitus kuitenkin on, että eduskunta ehtii säätämään lain vielä tällä vaalikaudella.

Metropolihallinto hoitaa pääkaupunkiseudun liikenne- ja kaavoitusasioita.

Yksityiskohdista metropolihallinnon järjestämisestä ei ole vielä poliittista sopua. Auki on esimerkiksi metropolihallinnon vaalien järjestämistapa.

Erityisesti SDP on korostanut metropolihallinnon tarvetta, mutta hanke valmistellaan kokoomuslaisen liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon ohjauksessa.

Metropolihallinto ei korvaa niin sanottuja sote-alueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä eikä maakuntahallinnossa Uudenmaan liittoa.

Asuntorakentamisen lyhytrajoitteinen korkotuki jää toteutumatta

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista vauhdittamaan hallitus suunnitteli uutta korkotukimallia. Asuntojen käyttö- ja myyntirajoitukset olisivat kestäneet vain 20 vuotta nykyisen 40 vuoden sijaan.

Tarkoitus oli houkutella uusia yhtiöitä rakentamaan vuokra-asuntoja. Hanke kuitenkin raukesi, koska ainakin suuret vuokra-asuntoja rakentavat yritykset Sato ja VVO-yhtymä pitivät lakiluonnosta huonona.

Asunto- ja kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) arvioi, ettei sopua lakiesityksestä ollut löydettävissä.

Täsmentämättä on vielä joitakin yksityiskohtia rakennepoliittisen ohjelman pätevyysvaatimusten lieventämisestä sosiaali- ja terveydenhoidossa.

Auki on myös arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys, jossa keskustelun keskiössä on ollut hallintarekisteröinnin julkisuus.

Tuomioistuinten turvatarkastuksia koskevaa lakia on tarkoitus muuttaa, mutta lakiesitys ei välttämättä ehdi valmistua tällä vaalikaudella.

Suomessa oleskelevien niin sanottujen paperittomien ihmisten, esimerkiksi ulkomailta tulleiden romanien terveydenhuoltoa on suunniteltu parannettavaksi valtion kustantamana.

Ajatuksena on ollut laajentaa paperittomien mahdollisuutta sairaanhoitoon välttämättömästi tarvittavasta äkillisestä hoidosta pienten lasten ja raskaana olevien naisten yleisempään hoitoon. Laajennuksen toteutuminen on epätodennäköistä.

Korjattu: Jutussa muutettu sukupuolen vaihtaminen sukupuolen korjaamiseksi ja lisätty seksuaalivähemmistöä käsitteleviin kohtiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistö.