Oletko huono häviäjä? Lapsesi ei opi sietämään pettymyksiä

Lapsi ottaa vanhemmistaan esimerkkiä siinä, kuinka vaikka lautapelissä häviämiseen pitää suhtautua. Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle, että maailma ei kaadu pettymyksiin, neuvoo lastenpsykologi Riitta Martsola.

Aamu-tv
Riitta Martsola.
Joulu on toiveiden täyttymysten, mutta usein myös kyyneleen karvaiden pettymysten aikaa - etenkin lapsille. Lastenpsykologi Riitta Martsola neuvoo, miten aikuinen voi auttaa lasta käsittelemään pettymyksiä.

Jos lapsi saa aina raivokohtauksen hävitessään Afrikan tähdessä, vanhemman on syytä katsoa peiliin.Lapsi seuraa vanhempiensa esimerkkiä tunteiden hallinnassa.

– Me aikuiset olemme malleja siinä, ettemme luovuta pettymyksen jälkeen vaan jatkamme toiveikkaina eteenpäin. Lapselle on tärkeää näyttää, että maailma ei kaadu siihen, neuvoo lastenpsykologi Riitta Martsola.

Jos lapsen antaa aina voittaa, hän ei opi hallitsemaan tunteitaan.

– Tunne pitää ensin tunnistaa ja sitten tunnustaa. Lapsi ei pääse tarkastelemaan tunteitaan eikä pääse niiden kanssa eteenpäin, jos ne häivytetään tai annetaan ymmärtää, että sinä olet koko ajan voittaja, Martsola sanoo.

Aikuisen on hyvä ymmärtää lapsen pettymystä mutta ei jäädä siihen vellomaan. Epämieluisa joululahja surettaa, mutta se ei saa pilata juhlaa kaikilta.

– Lapsilla on oikeus tunteisiin ja reaktioihin, mutta ei oikeutta sabotoida tilannetta niin, että kaikkien muiden joulu on pilalla. Lasta ei silti saa jättää yksin pettymyksen kanssa, vaan aikuisen on oltava rinnalla ja käytettävissä. Lasta ei pidä myöskään syytellä, että sinulle ei mikään kelpaa, Martsola muistuttaa.

Psykologin mielestä aikuisen tehtävä ei silti ole erikseen järjestää lapselle pettymyksiä.

– Elämähän niitä tuo joka tapauksessa koko ajan, pienempiä ja suurempia.