Nordean Kangasharju puoltaa veroalea – lompakkoon jäävä lisäraha suoraan kulutukseen

Pienituloisten ihmisten lompakkoon jäävä lisäraha menee suoraan kulutukseen, mikä hyödyttää kansantaloutta enemmän kuin säästöön jäävät eurot. Näin sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Aamu-tv
Aki Kangasharju, Sanna Marin ja Jari Sarasvuo.
Nordean pääekonoministi Aki Kangasharju, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin ja yrittäjä Jari Sarasvuo panevat Suomen verotuksen uuteen asentoon. Tai ainakin selventävät, mikä heidän mielestään sopiva verotaso ja -muoto taantumassa tarpovalle maalle olisi.

Ylen aamu-tv:ssä kiisteltiin torstaina veronalennusten dynaamisista vaikutuksista.

Paikalla olivat yrittäjä Jari Sarasvuo, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin.

Kangasharjun mukaan Suomen verotus on Euroopan ja ehkä koko maailman korkeinta. Hän kannattaa Elinkeinoelämän keskusliiton esittämää neljän miljardin euron tuloveroalennusta.

Ekonomisti kertoo, että näin tuntuvan veronkevennyksen dynaamiset vaikutukset ovat suuret. Kevennys vahvistaisi ratkaisevasti ostovoimaa ja mahdollistaisi vastakin vähäiset palkankorotukset.

Kangasharju sanoo, että pienituloisten ihmisten lompakkoon jäävä lisäraha menee suoraan kulutukseen, mikä hyödyttää kansantaloutta enemmän kuin säästöön jäävät eurot.

Marin sanoo, että SDP voi harkita pienituloisten veroalennuksia, mutta varapuheenjohtajasta veropohjan murentamisessa pitää olla erittäin varovainen.

Neljän miljardin esitys on Marinista täysin ylimitoitettu. Samaten veronalennusten vaikutuksia usein liioitellaan, hän huomauttaa.

Lisäksi Marin muistuttaa, että esimerkiksi yhteisöveron 4,5 prosentin alentaminen ei johtanut dynaamisiin vaikutuksiin ja moniin uusiin työpaikkoihin, vaikka niin luultiin.

Sarasvuo puolestaan kehottaa katsomaan työttömyysasteen sijasta Suomen työllisyysastetta, joka hänen mukaansa on kansantalouden rehellinen mittari ja joka Suomessa on selvästi Ruotsia alempi.

Ihmiset on saatava Suomessa töihin, Sarasvuo sanoo ja syyttää suomalaista sosiaaliturvaa kansalaista passivoivaksi.

Nykyinen taloudellinen toimeliaisuus ei pidä hyvinvointivaltiota pystyssä, hän katsoo.

Marinin mielestä on syytä pitää mielessä, miksi veroja maksetaan. Veroja kerätään hyvinvointivaltion takia; jotta kansalaiset pysyisivät samassa veneessä, hän korostaa.