1. yle.fi
  2. Uutiset

Taantuma ei kaatanut taidekauppaa - uudempi taide lyö ennätyksiä huutokaupoissa

Huutokauppahuoneet kauppaavat kilvan modernia ja nykytaidetta. Ilmiö näkyy jossain määrin myös Pohjoismaissa.

kulttuuri
Taideteosten huutokauppaa.
Andy Warholin teos, Four Marlons.Anderw Gombert / EPA

Kansainvälisessä taidehuutokaupassa on tapahtunut paljon 2000-luvun alusta tähän päivään. Vielä vuosituhannen alussa varakkaat taiteenkeräilijät luottivat vanhoihin mestareihin. Rembrandteista ja Rafaeleista kisaavat huutajat saattoivat ostaa myös vaikkapa impressionisteja, mutta uudempi taide ei saavuttanut huutokaupoissa huippuhintoja.

Kun talous kääntyi taantumaan vuonna 2008, huutokauppahuoneet arvioivat vanhan taiteen suosion entisestään nousevan. Näin on usein käynyt taloudellisesti vaikeina aikoina. Sen sijaan tapahtui jotain yllättävää.

Jos minä päättäisin tänään, että haluaisin ruveta keräilemään Claude Monet´n tauluja niin, mistä minä niitä löytäisin!

Christian Boman

Ensinnäkin taidemarkkinat elpyivät taantuman seurauksista yllättävän nopeasti. Kun pörssikurssit ja kiinteistömarkkinat jäivät sahaamaan yöls ja alas, ovat globaalit taidemarkkinat pysyneet vakaina, sanoo huutokauppakamari Christie´sin sodanjälkeisen- ja nykytaiteen kansainvälisen myynnin päällikkö, Brett Gorvy.

- Tämä (vakaus) on nostanut kuvataiteen hintaa aina nykyisiin huippulukemiin, arvioi Gorvy uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Nuoret sijoittajat ja keräilijät arvostavat nykytaidetta

Toinen yllätys taidemarkkinoilla on ollut se, että modernin ja nykytaiteen myynti on lähtenyt aivan uudenlaiseen nousuun. Christie´s -huutokauppakamarin toisen maailmansodan jälkeisen taiteen huutokaupoissa on lyöty ennätys toisensa jälkeen sitten toukokuun 2013. Viimeisin ennätyshuutokauppa pidettiin marraskuun puolivälissä, jolloin Christie´s myi modernia ja nykytaidetta noin 700 miljoonalla eurolla. Vain viisi teosta jäi vaille ostajaa.

Uudet sukupolvet ostavat enemmän oman aikansa taidetta.

Christian Boman

Huutokaupassa myytiin muun muassa pop-taiteilija Andy Warholin teos Triple Elvis, vuodelta 1963. Ostaja maksoi siitä 66 miljoonaa euroa.

Uudemman taiteen suosio näkyy jonkin verran myös pohjoismaisessa taidekaupassa. Huutokauppahuone Bukowskin toimitusjohtaja Christian Boman arvelee, että kyseessä on keräilijöiden sukupolvenvaihdoksesta. Nuorilla keräilijöillä on pelkistetyt modernit kodit ja maku myös sen mukainen.

– Uudet sukupolvet ostavat enemmän oman aikansa taidetta, sanoo Boman.

Uudemman taiteen menekki on myös saatavuuskysymys.

– Jos minä päättäisin tänään, että haluaisin ruveta keräilemään Claude Monet´n tauluja niin, mistä minä niitä löytäisin! Ongelmahan on, että vanha taide on jo museossa, kokoelmissa, keräilijöillä. Sitä ei juurikaan ole markkinoilla.

Kiinan uutena markkinaveturina

Brittilehti Telegraph näkee saatavuuden ja sukupolven vaihdoksen lisäksi uudemman taiteen suosiolle muitakin syitä.

Uudemman taiteen arvon määrittely saattaa tuntua helpommalta. Esimerkiksi Warholin teosten myyntihinnat on lehden mukaan mahdollista jäljittää niiden syntymishetkestä tähän päivään, sillä tiedot ovat kaiken järjen mukaan olemassa. Vanhojen mestarien töiden historiassa ja omistusketjussa saattaa olla aukkoja, joita voi paikata vain tutkimuksen avulla.

Nykytaiteen imuun voi myös päästä kohtuullisen helposti verrattuna siihen, että perehtyisi tarkkaan taidehistoriaan ja sen suuntauksiin.

Uusilla rikkailla on paljon rahaa käytössään ja heitä tulee huutokauppoihin Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Kiinasta ja Läsi-Idästä.

Suomessa ei ole tarjolla uudempaa venäläistä taidetta, jota nämä ostajat etsivät.

Christian Boman

Erityisesti Kiinan markkinat vetävät. Jo 25 prosenttia huutokauppakamari Christiesin ostoista menee Kiinaan, arvioi Christie´s - huutokauppanuoneen Aasian toimintojen johtaja Fancois Curiel.

– Enpä yllättyisi, jos tämä prosenttiluku tuplaantuisi seuraavan kymmenen vuoden aikana, povaa Curiel uutistoimisto Reutersille.

– En usko heidän lainkaan liioittelevan, tuumaa Christian Boman.

Bomanin mukaan varakkaille kiinalaisille länsimaisen taiteen merkkiteos tai vaikkapa kiinalaisen nykytaiteen helmi on vahva statussymboli.

Venäläisiä taiteenkeräilijöitä eivät talouspakotteet hetkauta

Suomessa ja ylipäänsä pohjoismaissa vahva taideostajakunta tulee Venäjältä. Myös venäläisten maku on pikku hiljaa muuttumassa modernimpaan suuntaan.

– Suomessa ei vain ole oikein tarjolla uudempaa venäläistä taidetta, jota nämä ostajat etsivät, sanoo Christian Boman.

Venäläisille keräilijöille kelpaa myös vanhempi, erityisesti venäläinen, arvotaide. Bukowskin vuoden viimeisessä klassisen taiteen huutokaupassa myytiin muun muassa Ivan Schrederin alle metrin mittainen pronssiveistos Pietari Suuresta 42 800 eurolla. Taiteilija on lähinnä tunnettu monumentaalisista patsaistaan ja tämä veistos on ainoa tunnettu versio tässä koossa.

Kaikkiaan huutokaupassa ostettiin suomalaista, kansainvälistä ja venäläistä taidetta, taidekäsityötä, huonekaluja, koruja ja hopeaa yli 1,1 miljoonan euron edestä.

Lue seuraavaksi