Pääkaupunkiseudulla asuvat työkykyisimmät – maaseudulla onnellisimmat ihmiset

Väestön hyvinvointi vaihtelee Suomessa paljon maaseudun ja kaupunkien välillä, kertoo THL:n tuore tutkimus. Esimerkiksi oma työkyky koetaan kaupungeissa maaseutua paremmaksi, kun taas maan onnellisimmat ihmiset löytyvät harvaan asutuilta alueilta.

Kotimaa
Käveleviä ihmisiä kadulla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

THL:n tekemästä tutkimuksesta selviää, että kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä on Suomessa selkeitä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi työkykyisimmät ihmiset löytyvät pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista.

Paras tilanne on Espoossa ja Helsingissä, joissa työkyky koetaan muuta maata paremmaksi. Kun Espoossa yli 20 vuotta täyttäneistä työkykynsä heikentyneeksi arvioi joka viides, kokee Lappeenrannassa samoin joka kolmas.

Lappeenrannasta ja Kouvolasta löytyy myös eniten työikäisiä, jotka eivät usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti. Espoossa ja Helsingissä tämänkin ryhmän osuus on maan pienimpiä.

Myös koulutuksessa ja sen vaikutuksissa elämänlaatuun on alueellisia eroja. Maaseudulla ero korkeimmin koulutetun väestön ja muun väestön välillä on hieman suurempi kuin kaupungeissa.

Maan onnellisimmat asuvat maalla

Elämä maaseudulla näyttäytyy kuitenkin kaupunkia auvoisempana, sillä siellä asuvat maan onnellisimmat ihmiset. Tutkimuksen mukaan yli puolet maaseutumaisilla alueilla asuvista kokee itsensä onnelliseksi.

Myös terveyskeskuslääkäripalveluihin ollaan maalla tyytyväisempiä kuin kaupungissa, mutta kulttuuripalveluiden saatavuus koetaan maalla selvästi heikommaksi. Joka kolmas maalla asuva kokeekin, ettei tarjolla ole tarpeeksi kulttuuripalveluita, kun taas kaupungeissa näin ajattelee vain joka kymmenes.

Maaseudun väestöllä on myös parannettavaa ruokatottumuksissa, sillä tällä hetkellä kaupunkikeskuksissa syödään terveellisemmin ja voidaan paremmin kuin harvaan asutulla alueella.

Suomessa maaseudun ja kaupunkien ikärakenne vaihtelee paljon, mutta ikävakioinnilla ei ollut suuria vaikutuksia tutkimuksen tuloksiin.

Tietoja yli kuntarajojen

THL:n koordinoimaan Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen vastasi kahden vuoden aikana yli 150 000 suomalaista. Tutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia muun muassa terveydestä, palveluista ja elintavoista.

Suomen ympäristökeskuksen uusi kaupunki-maaseutu-luokitus (siirryt toiseen palveluun)mahdollistaa ATH-tutkimuksen tarkastelun kuntarajoista riippumatta.

– Suomalaisten elinvoimaisuuden sekä hyvinvoinnin edistämisessä on alueiden erityispiirteiden huomioon ottaminen tässä taloustilanteessa tärkeää. Alueiden ja erityisesti eri väestöryhmien välisten sosioekonomisten erojen kaventaminen tulee nostaa vahvemmin keskusteluun, sanoo ATH-tutkimuksesta vastaava tutkija Risto Kaikkonen.

Vanha kuntapohjainen luokitus on osoittautunut kyseenalaiseksi kuntien koon suurentuessa.