Koe uusi yle.fi

Näin viisi suosituinta joulukukkaa ujuttautuivat suomalaisten koteihin

Suomessa suosituimpia joulukukkia ovat hyasintti, joulutähti, ritarinkukka, tulppaani ja atsalea, tässä järjestyksessä. Miten ne löysivät tiensä olohuoneiden pöydille ja näyttäviin jouluasetelmiin? Lue joulukukkien lyhyt historia.

ilmiöt
Suomalaiset ostavat yhä useammin valkoisia joulukukkia, muun muassa hyasintteja ja tulppaaneja.
Suomalaiset ostavat yhä useammin valkoisia joulukukkia, muun muassa hyasintteja ja tulppaaneja.Kauppapuutarhaliitto

Vanhin ja perinteisin joulukukka on hyasintti

Hyasintteja kasvatettiin suomalaisissa kartanoissa jo 1700-luvulla, mutta joulukukka hyasintista tuli vasta 1860-luvulla. Tuolloin Hollannissa keksittiin, miten sipulikukat saadaan kukkimaan jo jouluksi. Luontaisesti sipulikukat kukkivat tammi-maaliskuussa, mutta kun kasveille annetaan riittävästi kylmää syyskuukausien aikana, ne kukkivat jo jouluna.

Perinteinen on suomalaisten mielestä edelleen paras. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo, miksi.

– Se on ollut aina, siihen totuttu. Sen ylivertainen ero muihin joulukukkiin nähden on voimakas jouluinen tuoksu. Moni yhdistää tuoksun yhdistyy jouluun, hyasintteja on ehkä ollut jo lapsuudenkodissa. Muita voimakkaasti tuoksuviahan meillä ei juuri ole, paitsi kielo, joka oli aikanaan suosittu joulukukka.

Joulutähden nousukausi alkoi 1960-luvulla

Vanhat aikakauslehdet kertovat, että joulutähti koristi koteja jo sata vuotta sitten. Kasvi tosin oli hyvin erinäköinen kuin nykyään. Väli-Amerikasta tuleva joulutähti on luonnossa nelimetrinen pensas, ja suomalaisissa kodeissakin nähtiin metrin tai parin mittaisia joulutähden versoja.

Joulutähti on suosittu joulukukka koko Euroopassa.
Joulutähti on suosittu joulukukka koko Euroopassa.Kauppapuutarhaliitto

Sittemmin norjalainen viljelijä keksi, miten joulutähdestä jalostetaan matala, ruukussa viljeltävä malli. 1960-luvulla joulutähden uusi malli saapui myös Suomeen.

Nykyisin joulutähti on Euroopan joulukukkamarkkinoiden ehdoton ykkönen, jota viljellään tänäkin jouluna 110 miljoonaa kappaletta. Jyrki Jalkasen mukaan se on Italiasta Pohjolaan tärkein tai toiseksi tärkein joulukukka jokaisessa Euroopan maassa.

– Kyllä kai se on joulutähden punainen, syvä väri, joka on valloittanut ihmisten mielet. Tosin jo kolmannes joulutähdistä on Suomessa valkoisia. Lieneekö lumettomien joulujen syy, että valkoista halutaan enemmän, Jalkanen pohtii.

Kotimaisten ritarinkukkien sipulit kasvatetaan Brasiliassa

Ritarinkukasta käytetään usein nimitystä amaryllis. Jyrki Jalkanen kertoo, että tämäkin kasvi tunnettiin Suomessa aluksi pitkänä ja hontelona. Kuten hyasintti ja tulppaani, myös ritarinkukka on sipulikasvi, joka opittiin pitämään kylmässä niin, että se kukkii jo joulun aikaan.

Ritarinkukkien sipulit tuodaan Suomeen eteläisestä Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Jalkanen pääsi kerran seuraamaan, miten Brasiliassa nostetaan pellosta Suomeen lähtevät sipulit.

– Eli huhtikuussa ne nostetaan ja joulukuussa ne kukkivat. Siinä välissä on tapahtunut valtavan paljon, muun muassa viljely Suomessa.

Ritarinkukkaa kutsutaan usein nimellä amaryllis.
Ritarinkukkaa kutsutaan usein nimellä amaryllis. Kauppapuutarhaliitto

Värit ovat syynä myös ritarinkukan joulusuosioon. 70 prosenttia Suomessa viljeltävistä ritarinkukista on punaisia tai oransseja, loput valkoisia. Suosiota voi selittää myös amarylliksen pitkäikäisyys. Suurisipulisen kasvin kukinta saattaa kestää yli kuukauden.

– Sieltä saattaa tulla jopa kolme kukkavanaa ja niihin päähän ne kukinnot. Ne kasvavat suuremmiksi päivä päivältä, eli kasvun seuraaminen on hyvin konkreettista puuhaa, Jalkanen kuvaa.

Tulppaani on suomalaisille poikkeuksellisen rakas kasvi

Ensimmäiset tulppaanit kukkivat Hollannissa Leidenin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa vuonna 1594. Suomalaista joulua tulppaanit ovat koristaneet 1910-luvulta saakka.

– Ihmiset tykkäsivät siitä saman tien. Tulppaanin suosiossa me ollaan muiden Pohjoismaiden kanssa maailman kärkimaita väkilukuun suhteutettuna. Se on suomalaisille rakas kasvi.

Joulukukkien viiden kärkeen Jyrki Jalkanen kelpuuttaa vielä atsalean. Alun perin Korean niemimaalla kasvanut suokasvi atsalea saapui Suomen jouluihin 1970-luvulla. Siitä on jalostettu runsasnuppuinen, ja ylhäältäpäin katsottaessa atsaleasta näkyy pelkkiä kukkia.

Atsalea on perinteisesti punainen, mutta siitä on jalostettu myös vaaleanpunaisia, valkoisia ja kaksivärisiä versioita.

Sata vuotta sitten jouluun kuuluivat kielo ja syreeni

Ennen kuin joulutähdet ja ritarinkukat yleistyivät, pidettiin joulukukkina kieloja ja syreenejä. 1900-luvun alussa ei ollut käytössä nykyistä tekniikkaa, valoja ja lämpimiä kasvihuoneita. Jouluksi valittiin kasveja, jotka olivat tehneet kukkansa valmiiksi edellisen kesän aikana. Ne asetettiin talvilepoon ja herätettiin uniltaan jouluksi.

Kielo oli suosittu joulukukka 1900-luvun alkupuolella.
Kielo oli suosittu joulukukka 1900-luvun alkupuolella.Kauppapuutarhaliitto

Enää kieloja ja syreenejä ei näy, koska helpommin viljeltävät kasvit ovat syrjäyttäneet ne.

– Syreeni vaatii niin paljon työvaiheita, mikä asettaa ne kalliiseen hintaluokkaan. Samoin kielot vaativat monta käsityövaihetta, ennen kuin ne ovat kukkakaupassa. Kieloja vaaditaan 20-50 kappaletta, että ne ovat näyttäviä, ja siksi hinta nousee korkeaksi. Siksi muut lajit ovat syrjäyttäneet näitä vanhoja klassikoita, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.