Tyrnisuklaa maistuu rannikolla, raparperi vaatii jo suostuttelua

Suklaan syöjät luottavat klassikoihin, mutta pienen suklaavalmistajan on satsattava erikoisuuksiin. Vaasalaisen suklaavalmistaja Hemgårdenin ylivoimaisesti suosituin herkku on tyrnisuklaa. Sen sijaan raparperisuklaa on osoittautunut vaikeammaksi palaksi jopa pohjalaisille.

suklaa
Suklaan uudet maut teettävät joskus työtä. Esimerkiski raparperisuklaa ei ajatuksena ole kaikille heti mieleinen.
Suklaan uudet maut teettävät joskus työtä. Esimerkiksi raparperin ja suklaan yhdistelmä ei ollut heti vaasalaisille mieleen, kertoo suklaatehtailija Kenny Sundqvist.Juha Kemppainen / Yle

Pienen suklaavalmistajan on pakko erikoistua. Liian erikoinen ei kuitenkaan saa olla, muuten tuotteet jäävät hyllyyn.

– Pitäisi olla hyvä sortimentti, missä on ne, jotka myyvät, tuskailee vaasalaisen Hemgårdenin suklaatehtailija Kenny Sundqvist.

Tehtaan suosituin maku on yllättäen tyrni. Rannikon ihmisille tuttu maku on Sundqvistin mukaan paitsi muodikas, myös suklaalle sopiva.

– Se yhdistelmä suklaan kanssa on tosi hyvä. Jotenkin raikas, vaikka se on makea.

Joskus hyvä makuyhdistelmä vaatii myös suostuttelua ja puolestapuhumista. Näin kävi esimerkiksi kesämaku raparperille.

– Ihmiset eivät usko, että se voi olla hyvä, vaikka se sulaa suuhun ja maistuu tosi hyvältä. Teimme sen kaksi kolme vuotta sitten. Kesti todella kauan, että ihmiset alkoivat sitä ostaa.

– Yhdistelmä on todella mielenkiintoinen. Joskus kuulee, että "ei maistu niin paljon raparperilta".

Ei liikaa uusia makuja

Jotta suklaabisnes pysyisi mielenkiintoisena, on hyvä aika ajoin keksiä myös uusia makuyhdistelmiä. Joskus vinkki tulee asiakkaalta, joskus uutuus keksitään omalla porukalla.

Pienen valmistajan ei kuitenkaan tarvitse tarkoituksella peesata isojen fazerien ja pandojen tuotteita. Toisaalta sitä ei tarvitse pelätäkään.

– En itse asiassa koskaan ajattele, mitä ne tekevät. Yritän tehdä hyvän tuotteen, hyvälaatuisen, joka maistuu hyvältä. Luotetaan siihen, että asiakkaat tykkäävät.

– Välillä on todella vaikeata ja välillä tuntuu, että keksii liikaa. Kaikkia ei voi toteuttaa samaan aikaan, Sundqvist linjaa.

Suomalaiset syövät suklaata etenkin jouluna, ja vuosittain sitä kuluu yhteensä noin seitsemän kiloa per asukas. Hemgården valmistaa vuodessa noin 120 000 konvehtia, mikä tapahtuu käytännössä yhden ihmisen voimin.

Uudet maut keksitään etupäässä hiljaisina aikoina, kuten kesäisin. Poikkeus oli viime kesä, joka oli vaikea.

– Kesä 2014 tullaan varmasti aina muistamaan. Loistava kesä, hyvä kesä, mutta kaupallisesti se oli aika huono. Ei saanut edes temperoitua suklaata, koska oli liian lämmin, Sundqvist huokaa.

– Mutta täytyy muistaa, että aina tulee myös sesonki. Syksy, talvi ja joulu.