Kutsuntakonkari Kaapro katsastanut yli 30 000 nuorta

Majuri Ilkka Kaarpo osallistui kutsuntoihin ensimmäisen kerran armeijan harmaissa vuonna 1996. Tänä vuonna eläkkeelle jäävä mies piti torstaina viimeisen kutsuntatilaisuutensa nuorille, jotka syntyivät samana vuonna kuin hänen kutsuntauransa alkoi.

Kotimaa
Kuvassa näkyy armeijan kutsuntojen lautakunta-haastattelu.
Simo Pitkänen / Yle

Kahdeksantoista vuoden ajan kutsuntoihin osallistunut majuri Ilkka Kaapro veti viimeisen kutsuntatilaisuutensa torstaina Uuraisilla. Kaapron mukaan parissakymmenessä vuodessa kutsunta-aika on pidentynyt, mutta muuten ne ovat säilyneet samanlaisina vuodesta toiseen.

– Onhan tässä vähän haikea olo. Varsinkin tuon viimeisen avaustilaisuuden marssin jälkeen silmäkulma vähän kostui, Kaapro kertoo.

Kaapron mielestä kutsunnat ja kasvokkain käytävät keskustelut ovat edelleen tarpeellisia, vaikka armeijaan tulevia ohjeistetaan myös sosiaalisessa mediassa.

Varsinkin tuon viimeisen avaustilaisuuden marssin jälkeen silmäkulma vähän kostui.

– Henkilökohtainen tapaaminen miehen kanssa on parempi kuin sähköposti tai Facebook. Siinä ollaan kasvokkain ja on helpompi kysyä asioita puolin ja toisin. Tietoa etsitään nykyisin enemmän internetistä, mutta kyllä nuorilla näyttää olevan aina kutsunnoissa vähän erilainen käsitys siitä, Kaapro toteaa.

Kuluvana vuonna tähän mennessä kutsuntoihin on jättänyt saapumatta Keski-Suomessa 43 henkilöä. Määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Kutsuntoihin saapumatta jääneet henkilöt etsintäkuulutetaan. Tostaina yli kolmekymmentä nuorta miestä oli kuitenkin hieronut unihiekat silmistään ja saapunut Uuraisille kutsuntatilaisuuteen.

– Mulla on ihan hyvä fiilis. Mahdollisimman nopeasti kun pääsisin armeijaan ja saisin sen alta pois niin se olisi ihan hyvä juttu. Kaverit ovat kertoneet, että armeijassa on ihan mukavaa ja siellä oppii tavoille, kertoo Ville Vevari.

Armeijan täytyy mukautua verkkosodankäyntiin

Kaapro osallistui kutsuntoihin ensimmäistä kertaa vuonna 1996, eli samana päivänä kuin tämän vuoden kutsuntoihin osallistuvat nuoret syntyivät.

– Ihan samanlaisia nuoria reippaita miehiä täällä on kuin 18 vuotta sitten. Ainoa asia, mikä on muuttunut ovat meidän omat kriteerit. Ennen ylipainoiset pääsivät armeijaan ja laihtuivatkin alkuaikana rajusti, mutta nykyään palveluksen alku on niin rajua fyysistä koulutusta, että eivät tämän päivän pojat kestäisi sitä, Kaapro sanoo.

Nykynuoret saavat kuulla välillä olevansa avuttomia. Armeijassa leviää myös tarinoita nuorten avuttomuudesta.

Huhuja olen kyllä kuullut siitä, että kirvestä ihmetellään ja lapion täytyy olla oikein päin käteen laitettuna, että sitä osataan käyttää.

– Huhuja olen kyllä kuullut siitä, että kirvestä ihmetellään ja lapion täytyy olla oikein päin käteen laitettuna, mutta opetuksessa lähdetään perusteista liikkeelle, Kaapro hymyilee.

Nykyään sodankäynti tapahtuu yhä enemmän tietokoneiden avulla. Kaapro ei silti olisi valmis luopumaan armeijan jalkaväestä, vaan pitää sitä ehdottoman tärkeänä.

– Ei se sodan perusluonne ole kovin paljon muuttunut. Se on kuitenkin uhka viholliselle, jos mies on aseen takana.

Kaapro uskoo armeijan panostavan tulevaisuudessa enemmän verkossa käytävän sodan ymmärtämiseen.

– Maailma muuttuu, joten ihan varmasti muuttuvat meidän toimintatapammekin. Verkossasotimiseenkin varmasti varaudutaan, mutta perusasiat pysyvät samana. Tietenkin täytyy myös opetella käyttämään uusia välineitä, joita ei 20 vuotta sitten edes ollut.