1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Auroran psykiatrisen päivystyksen kohtalo ratkeamassa

Helsingin suunnitelma Auroran sairaalan psykiatrisen päivystyksen lopettamisesta saa näillä näkymin joko siunauksen tai punakynää ensi tiistaina lautakunnassa. Luvassa lienee tiukka äänestys; muutos hirvittää päättäjien lisäksi niin potilaita, omaisia kuin henkilökuntaakin. Toisaalta nykymallia pidetään leimaavana ja asetuksen vastaisena.

Kotimaan uutiset
Psykiatrisen päivystyksen muutoksista tehdään periaatepäätös ensi viikolla.
Psykiatrisen päivystyksen muutoksista tehdään periaatepäätös ensi viikolla.Yle

Auroran psykiatrisen päivystyksen ovikelloa soitetaan vuodessa jopa 9000 kertaa mielen hädän sattuessa; myös ilman lähetettä, ympäri vuoden ja vuorokauden. Tammikuun jälkeen osoite on kuitenkin väärä, mikäli sosiaali- ja terveysviraston käyttösuunnitelma saa siunauksen lautakunnalta. Suunnitelman sisään on leivottu psykiatrisen päivystyksen hajauttaminen osaksi Malmin ja Haartmanin sairaaloiden normaalia päivystystoimintaa.

Auroraan jäisi psykiatrinen sairaala, ja nykyisellä seurantaosastolla hoidettaisiin jatkossa sairaalapäivystykseen lähetteen saaneet. Nykyisen kaltainen psykiatrinen päivystys sen sijaan siirtyisi Haartmanin ja Malmin sairaaloiden muun päivystyksen osaksi. Vapautuviin tiloihin asettuisi mahdollisesti jalkautuva avotyötä tekevä ryhmä.

Esitystä on perusteltu asetuksella, joka edellyttää somaattisten ja psykiatristen palveluiden integrointia, kuten muualla Suomessa on jo enimmäkseen tehty. Tarkoitus on taata se, että kaikkiin vaivoihin löytyy apu saman katon alta. Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen näkee muutoksen tervetulleena.

Muutoksella turvataan se, että myös psykiatrinen potilas saa laadukkaan ja tasavertaisen tutkimuksen heti alkuvaiheessa

Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen

– Minusta se on hyvä asia. Sillä voidaan turvata se, että myös psykiatrinen potilas saa laadukkaan ja tasavertaisen tutkimuksen heti alkuvaiheessa päivystystilanteessa. On yleinen käytäntö muualla, että psykiatria päivystää yhdessä terveyskeskuksen, kirurgian ja sisätautien kanssa. Onhan me tälläkin hetkellä saatu potilaille tarvittavat konsultaatiot, mutta kyllä se helpottaa, että laboratoriot ja kuvantamismahdollisuudet ovat samassa tilassa, jossa potilaat tutkitaan.

Stigman poistoa vai heitteillejättöä?

Osa päättäjistä on asetuksen tulkinnasta kuitenkin toista mieltä. Puolueista Vasemmistoliitto on ottanut tiukan kannan Auroran päivystyksen säilyttämisen puolesta, samoin ovat tehneet monet yksittäiset poliitikot. Lautakunnassa istuvan vasemmistoliittolaisen Joonas Leppäsen mielestä kaupunkijärjellä katsottuna Helsingissä kaikki tarpeelliset tutkimukset ja palvelut ovat jo riittävän vikkelästi saavutettavissa.

– Mielestäni voidaan tulkita, että Helsingissä kaikki toimipisteet ovat niin lähellä toisiaan, että ne on jo integroitu.

Leppäsen mielestä Auroran turvallisena ja tuttuna pidetyn palvelun purkamista ei voi perustella hyvällä hoidolla. Hänen mielestään pohjimmiltaan on kyse säästöistä.

Päihde- ja psykiatriapalveluista on helppo leikata ja on jo leikattu, koska potilaat itse harvoin nostavat siitä äläkkää.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Joonas Leppänen (vas.)

– Päihde- ja psykiatriapalveluista on helppo leikata ja on jo leikattu, koska potilaat itse harvoin nostavat siitä äläkkää. Tämä vaikuttaa suoraan hyvin haavoittuviin potilaisiin. Muodollisestihan tämä olisi voitu tehdä ihan virkamiespäätöksillä, mutta on hyvä, että poliitikot halusivat ottaa asian päätettäväkseen – ja kantavat sitten kaiken sen paskan mitä päätöksestä sataa, niin kuin oikein on. Kyllä tämä nyt varmaan ratkaistaan, sillä muuten koko ensi vuoden käyttösuunnitelma pitäisi palauttaa valmisteluun.

Päättäjiä enemmän tulevasta murehtivat Auroran asiakkaiden omaiset. He pelkäävät läheisensä jäävän heitteille tutun paikan sulkeutuessa. Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluiden johtajalla Leena Turpeisella on tähänkin vasta-argumentti: eriytetyt palvelut koetaan leimaavina.

– Uskon, että potilaat löytävät hoidon jatkossakin ja jo hoitosuhteessa olevien avohoitoa kehitetään tässä rinnalla niin, että heidän kokonaishoitonsa voitaisiin turvata siellä omalla psykiatrian poliklinkalla. On potilaan etu, että hänen asioitaan ei hajoteta kovin moneen paikkaan. Toisaalta meillä on nykyisin potilaita, jotka eivät ole halunneet tulla Auroraan leimautumisen pelossa. Ehkä me löydämme yhteispäivystyksissä paremmin psykiatrista hoitoa tarvitsevat. Tässä myös vähennetään sitä stigmaa, kun psykiatrista potilasta ei erotella mihinkään erilliseen loosiin, vaan hän on siellä missä muutkin ihmiset.

Henkilökunta kummissaan

Auroran päivystyksen henkilökunnan keskuudessa ei ole varsinaista kapinamielialaa, mutta moni asia mietityttää. Vuosikymmenien aikana kertyneen erityisosaamisen pelätään katoavan, kun toimivat tiimit hajautetaan, kuvailee mielisairaanhoitaja Jukka Aaltonen. Huoli on myös hoitoketjun toimivuudesta.

– Täällä potilas tapaa aina heti ovella ihmisen, joka on erikoistunut mielen sairauksiin, tunnistaa oireet ja on kokenut käsittelemään myös vaikeahoitoisia potilaita, näin ei ole tavallisessa päivystyksessä. Täällä on monta yli 20 vuotta töissä ollutta ja toisen osaamiseen voi luottaa niin paljon, ettei aina tarvitse edes sanoja vaihtaa. Nyt osa menee sitten Haartmaniin, osa Malmille ja osa jää tänne, eikä kukaan vielä tiedä mihin päätyy.

Henkilökunta on huolissaan myös työturvallisuudesta uudessa toimintamallissa. Oireista riippuen potilas voi olla levoton ja väkivaltainen, tai käyttäytyä muuten arvaamattomasti. Aurorassa on vahva miehitys ja vuorossa aina vähintään neljä mieshoitajaa. Tarvittaessa rauhoitteluun saadaan apua myös järjestyksenvalvojilta ja poliisi tulee paikalle nappia painamalla.

Väkivaltatilanteita on usein, vähän pelottavia hetkiä päivittäin. Me olemme kuitenkin harjaantuneita hoitamaan ne.

Auroran psykiatrisen päivystyksen mielisairaanhoitaja Jukka Aaltonen

– Meille tulee moni asiakas poliisin saattelemana raudoissa. Väkivaltatilanteita on usein, vähän pelottavia hetkiä päivittäin. Me olemme kuitenkin harjaantuneita hoitamaan ne ja täällä on hyvät tilat erilaisten potilaiden hoitamiseen.

Järjestöissä vaaditaan aikalisää

Tilakysymys hiertää myös mielenterveysjärjestöjen puolella. Psykiatrisiin sairauksiin liittyvä turha mystiikka joutaa romukoppaan, ja siihen somaattisen ja psykiatrisen päivystyksen yhdistäminen on periaatteessa oiva keino – periaatteessa, summaa Mielenterveysyhdistys HELMIn toiminnanjohtaja Arto Mansikkavuori.

– Mielenterveyspotilaita on säilötty saarille ja ties minne vuosisatojen ajan, että sinänsä on ihan hyvä, että kaikki ihmisen vaivat hoidetaan samassa paikassa. Se auttaa näkemään, että eivät nämä niin kummallisia juttuja ole, vaivoja vaivojen joukossa.

Psykiatrisista oireista kärsivillä on kuitenkin erityisiä tarpeita, jotka on otettava huomioon kun tiloja suunnitellaan. Päivystysten toisinaan kohtuuttomat odotusajat, hälyisät, ahtaat aulat ja rauhattomuus voivat ottaa joillekin potilaille kohtuuttoman koville. Mansikkavuorea korpeaa se, että sosiaali- ja terveysvirasto ei suunnitelmia laatiessaan kuullut sen paremmin alan järjestöjä kuin kokemusasiantuntijoitakaan.

– Usein ajatellaan virheellisesti, että mielenterveyspotilaat tai kuntoutujat eivät jotenkin osaisi tai haluaisi puhua omissa asioissaan. Heillä on kuitenkin todella paljon sanottavaa. Järjestötkin on täysin unohdettu ja olisimme mielellämme olleet mukana kehitystyössä; se olisi varmistanut, että toiminta on käyttäjän kannalta hyvää, laadukasta ja mukavaa. Nyt meidät on kutsuttu keskiviikkona keskustelemaan näistä asioista; sen jälkeen kun lautakunta on tiistaina jo tehnyt päätöksensä. Esimerkiksi Malmin hieno uusi sairaala on suunniteltu täysin somaattiseksi sairaalaksi, eikä välttämättä riittävästi ole muokattavissa mielenterveyspotilaiden tarpeisiin.

Muutosta valmistelleessa työryhmässä istunut Turpeinen vakuuttaa, että tila-asioita on mietitty huolella.

Niin kauan kun parempaa ei ole tarjolla, niin Auroran sairaalan päivystyksen pitäisi jatkaa. Kyllä me vaadimme tähän aikalisää.

Mielenterveysyhdistys HELMIn toiminnanjohtaja Arto Mansikkavuori

– Meillä on ollut erillinen tilaryhmä, joka on tarkkaan katsonut, miten psykiatrinen potilas liikkuu päivystyspisteissä. On katsottu haastatteluhuoneet, odotustiloista löytyy rauhallisia pisteitä ja jos potilas on levoton, hänet voidaan ohjata erilliseen tilaan.

Mansikkavuori on tyynnyttelyistä huolimatta sitä mieltä, että potilaiden kannalta suurta mullistusta on valmisteltu liian suurella vauhdilla. Helmikuun alkuun naulattua aikataulua pitäisi hänen mielestään löysätä, jotta suunnitelmista voitaisiin käydä kunnon keskustelu ja viilata sitä siltä osin kuin viilattavaa löytyy.

– Niin kauan kun parempaa ei ole tarjolla, niin Auroran sairaalan päivystyksen pitäisi jatkaa. Kyllä me vaadimme tähän aikalisää.

Lue seuraavaksi