Puolustusvoimien päänvaiva: Mihin kelpaavat rapakuntoiset suomalaismiehet?

Wanaja14-sotaharjoituksessa tehty reserviläisten kuntotutkimus tuotti positiivisen yllätyksen. Palvelukseen astuvien huono kunto sen sijaan vaatii Puolustusvoimia miettimään yhä tarkemmin, mihin tehtäviin miehiä voi sodan ajan joukoissa sijoittaa.

Kotimaa
Sotaharjoitus, kolme miestä etenee maastossa
Jukka Töyli / Yle

Lokakuussa Wanaja14-harjoituksen yhteydessä Hämeenlinnassa tutkittiin 35 reserviläisen suorituskykyä. Majuri Jari Harala Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta kertoo, että tutkittujen reserviläisten kunto osoittautui hyväksi. Reserviläisten lihaskuntoa, maksimivoimaa ja kestävyyttä testattiin. Lisäksi heidän painoaan, ammuntatarkkuuttaan ja sterssinsietokykyään seurattiin.

– Tutkimme siellä maakohdetta suojaava komppaniaa, ja sen osalta voidaan todeta, että kesävyys- ja lihaskunto riittivät harjoituksessa hyvinkin yksikön tehtäviin.

Reserviläisten suorituskykyä mitattiin harjoituksessa viiden päivän ajan.

– Jos katsotaan laajempia reserviläisten kunnosta tehtyjä tutkimuksia, niin pääesikunta on tehnyt johtopäätöksen, että noin puolet reserviläisistä kelpaisi palvelukseen. Kipinä kuntoiluun pitäisi saada aikaiseksi varusmiespalveluksen aikana, kertoo Harala.

Palvelukseen astuvat heikommassa kunnossa

Palvelukseen astuvien varusmiesten Cooper-testien tulokset 1970–80-lukujen taitteessa kertovat, että varusmiehistä hyväkuntoisia oli joka neljäs ja huonokuntoisia noin viisi prosenttia.

Urheilijat ja huonokuntoiset näkyvät selkeästi omina luokkinaan, ja se keskimassa on selkeästi vähentynyt.

Jari Harala

Nykyään tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Hyväkuntoisia palveluksiin astuvista varusmiehistä on enää noin viisi prosenttia. Huonokuntoisia palvelukseen astuvista on jo lähes 25 prosenttia.

– Kyllä tämä on huolestuttavaa. Nuoret miehet polarisoituvat selkeästi kunnon osalta. Urheilijat ja huonokuntoiset näkyvät selkeästi omina luokkinaan, ja se keskimassa on selkeästi vähentynyt, sanoo Harala.

Kun vuonna 1979 palvelukseen astuvat miehet juoksivat juoksutestissä keskimäärin 2 760 metriä, juoksivat varusmiehet viime vuonna enää keskimäärin 2 440 metriä. Palvelukseen tulevien varusmiesten kannalta 2 400 metriä on juuri ja juuri riittävä kuntotaso, huomauttaa majuri Jari Harala.

Toimintakykytutkimuksella vähennetään uudelleensijoituksia

Varusmiesten sijoittaminen tehtäviin on entistä tarkempaa, koska tehtävän suorittamiseen vaadittavaa kuntoa ei välttämättä ole. Majuri Jari Harala kertoo, että Puolustusvoimat joutuu entistä tarkemmin miettimään, mihin tehtäviin miehiä voidaan huonon kunnon perusteella laittaa. Tämä aiheuttaa Puolustuvoimille lisätöitä.

– Toimintakykytutkimuksen tavoitteena on rakentaa valintakriteerit erilaisiin yksiköihin. Tällä haluamme varmistaa, että saamme oikean miehen oikeaan paikkaan jo varusmieskaudella. Näin koulutuksen jälkeisiä siirtoja ja uudelleenkoulutusta ei tarvitsisi enää tehdä varusmiespalveluksen jälkeen.