Suomalaisasiantuntija: Demokratiamielenosoitukset jakavat Hongkongia

Hongkongissa mielenosoittajat ovat lähteneet ja valtaväylä auennut. Aktivismi kuitenkin jatkuu monella tasolla, ihmisten mielissä, politiikassa ja kansalaisyhteiskunnassa. Professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta arvioi, että mielenosoituksia nähdään tulevaisuudessakin.

Ulkomaat
Kypärään ja naamioon pukeutunutta mienosoittajaa haastatellaan.
Aktivistia haastatellaan Honkongin demokratiamielenosoituksessa 11. joulukuuta.Alex Hofford / EPA

Hongkongin mielenosoitukset ovat merkki yhteiskunnan polarisoitumisesta. Vastakkain ovat Peking-mieliset ja autonomiaa ja kansalaisoikeuksia vaativat mielenosoittajat.

Lauri Paltemaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta selvittää, että väkivallattomuus oli mielenosoittajien oma valinta.

– Jos tilanne olisi riistäytynyt, olisi Kiinan hallitus voinut käyttää kovempia otteita. Toisaalta myös poliisi käyttäytyi hillitysti tiiviin mediaseurannan vuoksi joitakin ylilyöntejä lukuun ottamatta.

Paltemaa arvioi, että demokratiaprotestit näkyvät sekä polittiisella että kansalaisyhteiskunnan tasolla jatkossa. Hänen mukaansa mielenosoitukset ovat merkki siitä, että kansalaiset ovat tiedostaneet poliittiset oikeutensa.

– Hongkongia on ajateltu yhteiskuntana, jossa ihmiset tekevät rahaa ja shoppailevat. Näin ei kuitenkaan ole.

Paltemaa sanoo, että demokratiamielisillä on vaikutusta aluehallinnossa ja he voivat halutessaan vaikuttaa päätöksentekoon. Vaaleja on tulossa, niin myös protesteja.

Mielenosoittajat ovat vaatineet, että Hongkongissa järjestetään vapaat vaalit vuonna 2017. Nykyisen järjestelmän mukaan ehdokkaiksi pääsevät kuitenkin vain ne ehdokkaat, jotka Kiina hyväksyy. Paineet liberaalissa talouskeskuksessa ovat siis kovat.

Taiwanilla huolta  

Virallinen Kiina on nyt tyytyväinen, kun kansalaisille vahingoilliset mielenosoitukset ovat loppuneet. China Daily -lehti kirjoittaa, että "sateenkaarivallankumous on nyt kukistettu". Itsehallinnon suuri määrä ei tarkoita täyttä itsehallintoa, ohjastaa lehti.

Professori Lauri Paltemaan mukaan Kiinalla ei kutenkaan ole syytä suureen tyytyväisyyteen, sillä tilanne jäi avoimeksi monella tavalla.

Taiwanille on luvattu vuonna 1997 erityisalueeksi julistetun ja Kiinaan liitetyn Hongkongin kaltainen järjestelmä.

– On luvattu yhden maan ja kahden järjestelmän mallia. Nyt Taiwanilla on havahduttu pohtimaan, voiko Kiinan lupaukseen luottaa ja voivatko he säilyttää nykyisen demokraattisen järjestelmänsä, jos he päättävät liittyä takaisin emämaan huomaan.