Perkele on yksi vanhimmista kirosanoista – tiedätkö kirosanojen taustat?

Kiroilulla on pitkä historia, joka kumpuaa jo antiikista. Suomen kielessä kirosanoja on todella paljon. Kiroilu auttaa muun muassa kestämään kipua.

ilmiöt
Kiroiluun viittaavia symboleita.
Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen ruotivat nettisarjassaan kaikkea sitä tietoa mitä ihmisillä kulkee mukanaan, mutta jonka alkuperää ei tule mietittyä.

Suomen kielessä on runsaasti kirosanoja. Professori Reijo Heikkisen mukaan suomalaiset ovat skottien, irlantilaisten ja venäläisten kanssa Euroopan ahkerimpia kiroilijoita.

– Sitä on tutkittu, että mistä se mahtaa johtua. Ilmeisesti suomalaiset ovat ihan kärjessä. Ruotsalaisilla on mielikuva, että suomalaiset ovat tosi kovia R:n päräyttäjiä. Se johtuu varmaan meidän sotaisasta historiastamme. Kun Väinö Linna kirjoitti Tuntemattoman sotilaan, niin siinä oli hyvin runsaasti kirosanoja, ja niitä jouduttiin karsimaan. Kaikki muistavat, miten Lahtinen päräytti. Lahtista esitti Veikko Sinisalo, ja hän noitui elokuvassa hyvin lahjakkasti. Myöskin Åke Lindmanin esittämä Lehto käytti ahkerasti kirosanoja ja Rokka.

Sodan jälkeen ärräpäitä olikin erityisen paljon ilmassa Suomessa.

– Kun sotilaat tulivat siviiliin, niin meillä on ilmeisesti kiroiltu eniten 1950-luvulla, jolloin suuret ikäluokat olivat pieniä lapsia. Minäkin opin silloin kiroilemaan, tunnen laajan repertuaarin noista vuosista, kertoo Heikkinen.

Kiroilun historia juontaakin juurensa jopa antiikin kulttuureihin.

– Roomalaiset sotilaat olivat kovia kiroilemaan, se on sotaväessä hyvin yleistä. Sotilaan arkeen kuuluvat haavoittumiset. Uhoaminen kuuluu myös, sillä halutaan näyttää voimaa. Kun kunnolla kiroilee, niin sillä saa voimaa, että voi kestää kipua. Sotilaat saattoivat kiroilulla manata paholaisen tai pyytää jumalilta voimaa itsellensä.

Yleisin kirosana on myös inhotuin

Perkeleen iäksi on arveltu yli 3000 vuotta, joissakin lähteissä yli 2000 vuotta.

– Se on balttilainen lainasana. Se ei ole suomen kielen sana alun perin. Se on tarkoittanut ukkosen jumalaa. Perkunas on se sana, josta se on vääntynyt. Kun suomalainen oikein päräyttää, niin siitä tulee oikein mehevä, sanoo professori Reijo Heikkinen.

Saatana on heprealainen lainasana. Kun käyttää tuota termiä niin ikään kuin huutaa paholaista avukseen kiperässä tilanteessa.

Reijo Heikkinen

Helvetti taas on germaaninen lainasana.

– Se on ilmeisesti viikingeiltä tullut. Helvite oli manalan haltiatar ja sieltä se sitten on tullut suomen kieleen.

Saatanan merkitys on ollut paremmin tiedossa. Sana tarkoittaa vastustajaa ja paholaista.

– Saatana on heprealainen lainasana. Kun käyttää tuota termiä niin ikään kuin huutaa paholaista avukseen kiperässä tilanteessa.

Ruotsin kielen fy fan ja sjutton -kirosanojen rinnalla suomalaiset kirosanat ovat paljon ytimekkäämpiä. Puhekielessä pilkun paikalla usein käytetty V-sana on kuitenkin tullut Ruotsista.

– Suomessa on yleinen kirosana vittu, joka liittyy naisten sukupuolielimeen. Se on tullut Ruotsista muodossa fitta. Se on nuorison suosituin sana ja myös tällä hetkellä suomen inhotuin sana. Kun tällainen kilpailu järjestettiin taannoin, niin se oli ylivoimainen ykkönen. Sitä inhottiin eniten, koska se on niin yleinen tänä päivänä.

Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen ovat tehneet aiemmin monta radiosarjaa, yli 200 jaksoa, Yle Kainuun lähetyksiin muun muassa Kainuun historiasta, kainuulaisista merkkihenkilöistä ja patsaista. Nyt monumenttimiehet käsittelevät sarjassaan mukanamme kulkevia asioita. Vastasyntyneilläkin on menneisyyden reppu, mutta aikuisikään ehtineillä se on jo todella iso.