Monet suomen kielen sanat on lainattu naapurista sellaisenaan

Jos sijamuodot lasketaan mukaan, niin suomen kielessä on peräti 1,5 miljoonaa sanaa. Muun muassa sana savotta tullut venäjän kielestä, mutta alun perin se on tarkoittanut eri asiaa.

kulttuuri
Puupino.
Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen ruotivat nettisarjassaan kaikkea sitä tietoa mitä ihmisillä kulkee mukanaan, mutta jonka alkuperää ei tule mietittyä.

Virallisesti suomen kielen sanastossa on noin 100 000 sanaa. 15 sijamuodon ansiosta sanojen määrä kuitenkin kertautuu monin verroin, ja suomessa onkin sanoja enemmän kuin esimerkiksi englannissa. Professori Reijo Heikkinen sanoo, että osa suomen sanoista on hyvinkin vanhoja.

– Osa sanoista on yli 3 000 vuotta vanhoja. Esimerkiksi utare ja marras ovat indoiranilaisia lainasanoja. Ne ovat hyvin kaukaa menneisyydestä, yli 2 000 vuoden takaa, sanoo Heikkinen.

Suomen kieleen muualta tulevat sanat pysyvät usein muuttumattomina.

– Tästä on klassinen esimerkki sana kuningas, joka tarkoittaa meillä hallitsijaa, mutta alun perin se on germaaninen lainasana, joka on ollut muodossa ”kunigatz”, joka tarkoittaa hyvään, jaloon sukuun syntynyttä. Ajatellaan vaikka germaanisia kieliä. Englannissa se on muodossa king ja saksassa könig, aika kaukana näistä alkuperäisistä germaanisista sanoista. Meillä se on säilynyt muodossa kuningas.

Venäjän vaikutus kuuluu kielessämme

Etymologia on tiede, joka tutkii sanojen alkuperää. Naapurikansojen kielistä on tullut suuri määrä suomen kielessä käytettäviä sanoja.

– Meillä on hyvin paljon venäjän kielestä tulleita sanoja, muun muassa majakka, savotta ja kolpakko. Ne ovat melko lailla samassa muodossa, kertoo professori Reijo Heikkinen.

Savotta tosin on tarkoittunut venäjän kielessä aivan jotain muuta.

Meillä on hyvin paljon venäjän kielestä tulleita sanoja, muun muassa majakka, savotta ja kolpakko. Ne ovat melko lailla samassa muodossa.

Reijo Heikkinen

– Se on alun perin tarkoittanut venäjän kielessä muodossa ”zavod”, joka tarkoittaa tehdasta. Se on aika kaukana meidän savotasta, joka tarkoittaa metsätyömaata. Hyvin monet metsätöihin ja uittoon liittyvät sanat ovat tulleet idästä, venäjältä. Esimerkiksi uittoon on tullut sellainen sana kuin ”kolza”, joka tarkoittaa lankuista tehtyä aluetta, josta tukkinippuja työnnettiin alaspäin.

Länsinaapurilta on tullut paljon merenkulkuun liittyviä sanoja.

– Ruotsalainen vaikutus on ällistyttävän suuri. Meille on tullut ruotsin kielestä sanoja kahdella tapaa, muun muassa suorina lainauksina, esimerkiksi ruuvi. Lukuisat merenkulun sanat, esimerkiksi ankkuri, ruori ja tällaiset sanat ovat tulleet ruotsista. On laskettu, että noin 4 000 suomen kielen sanaa on tullut alun perin ruotsista, kertoo Heikkinen.

Toimittaja Harri Nousiainen ja professori Reijo Heikkinen ovat tehneet aiemmin monta radiosarjaa, yli 200 jaksoa, Yle Kainuun lähetyksiin muun muassa Kainuun historiasta, kainuulaisista merkkihenkilöistä ja patsaista. Nyt monumenttimiehet käsittelevät sarjassaan mukanamme kulkevia asioita. Vastasyntyneilläkin on menneisyyden reppu, mutta aikuisikään ehtineillä se on jo todella iso.