Kehitysministeri Paatero: Lähetystöverkon rahoittaminen kehitysvaroilla käsittämätön ajatus

Kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) pelkää, että suunniteltu 2,7 miljoonan euron tuki edustustoverkoston turvaamiseen joudutaan ottamaan pois humanitaarisesta avusta.

Kotimaa
Kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero Ykkösaamun vieraana 13. marraskuuta.
Kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero.Yle

Kehitys- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) paheksuu hallituspuolueiden päätöstä rahoittaa lähetystöjen toimintaa kehitysyhteistyövaroilla. Hallituspuolueet päättivät viime viikolla valtiovarainvaliokunnassa siirtää kehitysyhteistyövaroista 2,7 miljoonaa euroa ulkomailla olevien lähetystöjen sulkemisen estämiseen.

Paateron mukaan ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei tiennyt, mistä edustustoverkon turvaamiseen saadut resurssit olivat peräisin.

– Se on käsittämätön ajatus. Harmillista siinä oli se, että ulkoministeri, joka on ollut lähetystöverkosta huolissaan, ei tiennyt, mistä rahat oli tarkoitus ottaa. Tällainen tietokatkos tässä on ollut, Paatero sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Paateron mielestä varojen siirtäminen pois kehitysyhteistyövaroista ei ole loogista.

– Rahoitus on pääosin sidottu moneksi vuodeksi eteenpäin ja meillä on pitkiä hankkeita monissa maissa. Voi olla, että tuo kolme miljoonaa joudutaan ottamaan humanitaariselta puolelta pois eli niistä akuuteista kriiseistä, mitä tällä hetkellä on meneillään, hän kertoi.

Tällöin jouduttaisiin pohtimaan esimerkiksi sitä, voidaanko ebolan vastaisiin toimiin ja paikallisen terveydenhuollon rakentamiseen kehitysmaissa satsata ensi vuonna yhtä paljon kuin tänä vuonna.

Paatero kertoo saaneensa tietää asiasta vasta puolitoista viikkoa sitten. Vielä ei ole tarkkaa suunnitelmaa, mistä varat otetaan.

Soini puolustaa lähetystöverkon turvaamista

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) pitää päätöstä lähetystöverkon turvaamisesta kehitysvaroilla oikeana. Ulkoasiainvaliokunta on vaatinut lähetystöverkon puolustamista, mutta hallitus ei ole lisännyt ulkoministeriön määrärahoja, joten rahat oli Soinin mukaan löydettävä ministeriön sisältä.

Soini moitti lähetystön lakkauttamista esimerkiksi Filippiineiltä, jonne Suomi antoi hiljattain katastrofiapua.

–Taannoisen hirmumyrskyn jäljiltä Suomi antoi sinne katastrofiapua 7 miljoonaa euroa. Suomalaisen veronmaksajan etu on, että avun perille menoa ja hallinnointia tehdään myös paikan päällä. Filippiinien talous kasvaa voimakkaasti, samaten maittemme välinen kauppa. Tätä kehitystä ei pidä tärvellä. Mielestäni Suomen kannattaisi palauttaa edustautumisemme Filippiineille, Soini kirjoitti tiedotteessaan lauantaina.

Paatero ei usko vapaaehtoiseen kehitysapuun

Paatero myöntää, että nykyhallituksen aikana on jo aiemmin lipsuttu YK:n tavoitteesta nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna Suomen kehitysapu jää 0,5 prosenttiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola esitteli Ylen Ykkösaamussa perussuomalaisten vaihtoehtoista kehitysyhteistyömallia. Siinä valtaosa kehitysyhteistyövaroista kerättäisiin veronmaksajilta vapaaehtoisesti niin, että he saisivat itse määrittää, kuinka paljon he haluavat kehitysapuun antaa. Lisäksi valtio budjetoisi 250 miljoonaa euroa kehitysapua suoraan.

– Tällä meidän järjestelmällämme saatettaisiin saada aikaiseksi tämä 0,7 prosentin tavoite budjettiosuudesta. On lukuisia tutkimuksia siitä, kuinka kansalaiset pitävät kehitysapua tärkeänä, Eerola kuvasi.

Perussuomalaiset perustavat laskelmansa tilanteeseen, jossa kaikki veronmaksajat maksaisivat puolueen esittämän 200 euroa, joka olisi verovähennyskelpoinen. Näin saataisiin Eerolan mukaan kerättyä lähes 900 miljoonaa euroa.

Ministeri Paateron mielestä ehdotuksessa ei ole järkeä. Paateron mukaan valtion verotulot uhkaisivat vähetä, jos lahjoituksista tehtäisiin verovähennyskelpoisia. Lisäksi Paatero ei usko, että suomalaisten myönteinen suhtautuminen kehitysapuun johtaisi välttämättä suoraan maksuhaluun vapaaehtoisesti. Siksi valtion olisi kannettava vastuu kehitysyhteistyön järjestämisestä.

– Jos olisimme sen varassa, minkä kukin minäkin vuonna omasta kukkarostaan antaa, pitkäjänteistä työtä ei voitaisi enää tehdä, Paatero sanoi.