1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Stubb Venäjän sotilaslennoista Itämerellä: Huoli siviililentojen turvallisuudesta on todellinen

Suomeen ei kohdistu pääministeri Alexander Stubbin mukaan suoraa ulkopoliittista uhkaa, vaikka tilanne on jännittyneempi kuin aikoihin. Taloudessa tarvitaan hänen mielestään rajumpia uudistustoimia.

Kotimaan uutiset
Alexander Stubb ennen pääministerin haastattelutunnin nauhoitusta 14. joulukuuta 2014.
Yle

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) otti kantaa sunnuntaina mm. Suomen ja Venäjän suhteisiin, maamme talousennusteeseen ja hallituksen työskentelyyn pääministerin haastattelutunnilla suorassa lähetyksessä Kesärannasta.

Stubb sanoi pitävänsä naapurimaan yleistilannetta melko huolestuttavana, vaikka sieltä ei Suomeen kohdistukaan suoraa ulkopoliittista uhkaa.

– Tilanne on jännittynyt, huomattavasti jännittyneempi kuin pitkään aikaa. Tätä kuvaavat esimerkiksi Venäjän armeijan ylilennot.

– Huoli siviililentojen turvallisuudesta on todellinen. Lentoliikenteessä pitää noudattaa kansainvälisiä pelisääntöjä. Voin kuvitella, että nyt esiin tulleet Venäjän ylilennot ovat olleet Kaliningradin ja emämaan välistä normaalia sotilaslentotoimintaa, mutta turvallista sen pitää olla siitä huolimatta.

Stubbin mukaan nykytilanne sai alkunsa vuonna 2008 Georgian sodasta, jossa ajauduttiin uudelleen etupiiriajatteluun, viimeisimpänä esimerkkinä Itä-Ukrainan ja Krimin tilanteet.

– Tämän tyyppistä ulkopolitiikkaa totuimme näkemään Neuvostoliiton aikana, Stubb muistuttaa.

Stubb korostaa, että oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme pitää olla avointa, mitään tietoja ei voida pimittää. Siihen, pitäisikö esimerkiksi reserviläisille toimittaa tiedot mahdollisesta sota-ajan sijoituspaikasta, Stubb ei halua ottaa kantaa.

Suomella ei voi olla omaa Venäjä-politiikkaa

Stubb sanoo olevansa huolestunut Suomessa käydystä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.

– Suomi ei koskaan enää tule olemaan yksin ja sillä harmaalla vyöhykkeellä, jolla olimme kylmän sodan aikana. Suomi on vahvasti osa Eurooppaa. Kesällä esimerkiksi keskustan piirillä oli halukkuutta irtautua EU:n sanktiopolitiikasta. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista ja turvallista, meidän yhtenäinen EU-politiikkamme on tärkeätä.

– Suomella ei voi olla omaa Venäjä-politiikkaa sen perinteisessä merkityksessä, toki kahdenväliset kauppasuhteet ovat eri asia. Muita instrumentteja EU:ssa Venäjän suhteen ei ole kuin pakotepolitiikka, ja osin Venäjän huonoon taloustilanteeseen esimerkiksi ruplan arvon ja öljyn hinnan romahtamisen osalta ovat vaikuttaneet pakotteet.

Taloudessa ei ole poppaskonsteja – on kyse rajusta uudistamisesta

Stubb sanoo, ettei hän ole vakuuttunut siitä, että kaikilla suomalaisilla on sama kuva taloustilanteesta kuin minkä Suomen Pankin synkkä ennuste lähivuosille antaa.

– On tahoja, jotka eivät ole ymmärtäneet tilanteen vakavuutta. Suomi voi huonosti, on tehtävä kokonaisremontti, joka parantaa kilpailukykyä ja uudistaa rakenteita. Esim. yritysrahastojen avulla emme saa Suomea nousuun. Politiikkakaan ei tätä ongelmaa yksin ratkaise, sen ratkaisee jokainen yritys, jokainen ihminen ja työntekijä.

Stubbin mukaan kysymys on siitä, uskallammeko tehdä riittäviä rakenteellisia uudistuksia.

- Vielä ei ole tehty tarpeeksi. Ei pidä ampua suoralta käsin alas uudisehdotuksia. Meillä on taipumus pitää kiinni saavutetuista eduista. Uskon, että joudumme tekemään pitkän matkan sopeutuksia. EK:n uudistusehdotuksissa on hyvääkin, kuten työn verotuksen keventäminen.

Hallitukselta on puuttunut yhteinen tilannekuva  

Stubbin mukaan vaikka konsensus on kaunista, se on estänyt hallitusta tekemästä tarpeeksi.

- Hallitukselta on puuttunut yhteinen tilannekuva ja kykyä uudistuksiin. Konsensus merkitsee sitä, että mennään koko ajan yhteisen pienimmän nimittäjän ehdoilla.

Hänen mukaansa Suomen selviytymisstrategiaa rakennetaan nyt.

- Hallitus on siis ollut osittain toimintakykyinen, mutta olisi voinut olla myös jämäkämpi. Tulevissa vaaleissa on saatava sellainen vaalitulos ja poppoo joka kykenee viemään asioita eteenpäin. Se ei välttämättä tarkoita vasemmiston ja oikeiston erilaisia näkemyksiä, vaan nyt uudistuskyky ratkaisee.

- Meidän oli tehtävä lisää menoleikkauksia ja veronkorotuksia, ei niistä yksikään ole toivottava, mutta emme voi lisätä velkataakkaamme. Olemme eläneet 6 vuotta yli varojemme. Tänä aikana valtion velka on tuplaantunut 50 miljardista 100 miljardiin, emme voi jättää sitä maksettavaksi lapsillemme ja lastenlapsillemme.

Sote-ratkaisu on Stubbin mukaan olut parlamentaarinen ratkaisu, mutta liiaksi hallinnollinen laatikkoleikki, jossa pääasia eli se, miten ihmisten tasa-arvoiset terveyspalvelut eri puolilla Suomea taataan ja miten se tehdään kustannustehokkaasti, on unohtunut.

Lue seuraavaksi