Ilmasotaopin pääopettaja: Itämerellä lentävien venäläiskoneiden määrä ja kalusto poikkeuksellista

Everstiluutnantti Pasi Tammi pitää sotilaskoneen ja matkustajakoneen yhteentörmäyksen riskiä Suomenlahdella pienenä. Tammen mukaan ilman tutkapaikanninta lentävien Venäjän sotilaskoneiden ja matkustajakoneiden törmäys estetään sotilas- ja siviililennonjohdon yhteistyöllä.

Aamu-tv
Pasi Tammi.
Venäjän sotilaskoneiden toiminta Itämeren yllä on herättänyt huolta siviililentojen turvallisuudesta. Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Pasi Tammi arvioi Itämeren alueella tapahtuvaa sotilaslentotoimintaa ja sen mahdollista uhkaa siviili-ilmailulle.

Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Pasi Tammi pitää Itämeren yllä viime viikkoina nähtyä Venäjän ilmavoimien vilkasta toimintaa poikkeuksellisena runsaan määrän ja kaluston puolesta.

– Osin on kysymys ihan normaalista sotilastoiminnasta alueella. Baltian maiden liityttyä Natoon 2000-luvulla Venäjän sotilaslentoliikenne siirtyi Suomenlahdelle, koska maiden ilmatilaa ei enää pysty käyttämään ylilentoon. Myös Ukrainan kriisi ja sen aikaansaamat kansainväliset jännitteet vaikuttavat Venäjän vilkkaan sotilaslentoliikenteen taustalla, arvioi everstiluutnantti Tammi Ylen aamu-tv:ssä.

Tammen mukaan Tupolev-95 pommikoneiden lentäminen Itämerellä on epätavallista. Viimeksi niitä on liikkunut alueella tiettävästi Kylmän sodan aikoihin. TU-95 voidaan varustaa ydinkärkisillä risteilyohjuksilla.

– Tämä meidän lähialueilla tapahtuva on selkeästi Venäjän voimannäyttöä. Minkäänlaista suoraa uhkaa Suomea kohtaan näissä tapahtumissa ei ole kuitenkaan ollut.

Sotilas- ja matkustajakoneen törmäysriski pieni

Monet venäläiset sotilaskoneet ovat lentäneet tutkapaikannin on ollut pois päältä, joten siviili-ilmavalvonta ei pysty havaitsemaan koneita. Myöskään koneiden lentosuunnitelmaa ei ole ilmoitettu lennonjohdolle. Viime viiikolla Suomessa jouduttiin ohjeistamaan yhtä konetta ja Malmön eteläpuolella siviililentokone oli ajautua törmäyskurssille venäläiskoneen kanssa.

Pasi Tammi rauhoitteli, että sotilas- ja siviilikoneiden törmäys ei ole todennäköinen.

– Pahimmillaan, jos kaikki menisi pieleen voisi käydä niin, että koneet lentäisivät liian lähelle. Suomessa meillä on tiivis yhteistyö sotilastutkien ja siviililennonjohdon välillä, joten tieto koneesta saadaan heille. Siviililennonjohto pystyy sitten porrastamaan ja ohjaamaan liikennettä jo ennakoivasti sellaisille reiteille, että yhteentörmäyksen vaaraa ei muodostu.

Everstiluutnantin mukaan sotilaskoneet ovat aiemminkin lentäneet operatiivista syistä ilman transponderia. Venäjän sotilaskoneiden lisäksi myös Naton koneet ovat liikkuneet Itämerellä signaalilähetin pois päältä kytkettynä, kertoi Tammi. Entinen hävittäjälentäjä totesi, ettei tunnistamaan saapuvien koneiden härnääminen ole tavatonta.

– Jos tunnistettava kone kokee, että toinen tulee liian lähelle tai on muuten sopimaton tilanne, niin kyllä he pystyvät vaikeuttamaan tunnistajan siivellä oloa. Tekemällä vaikka yllättäviä liikkeitä, joita tunnistava kone ei pysty ennakoimaan. Vaaratilannetta ei kuitenkaan ole, koska niin lähelle ei mennä. Turvallisuus pidetään aina etusijalla, painotti Tammi.