1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Aikuinen on lapselle turvallinen vastus

Lastenpsykologin mielestä vanhemman ei pidä pelätä lapsen mielipahaa tai ristiriitatilanteita. Hankalat tunteet ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä, ja niiden yli pääsee turvallisen aikuisen tukevassa ohjauksessa.

Kotimaan uutiset
Vesiväripiirroksessa sivellin maalaa perheen ja talon.
Kodin ongelmiin haetaan apua perheneuvolasta.YLE / Anna Huittinen

Kun jyväskyläläisen Maijan (nimi muutettu) poika aloitti hoidossa kolmisen vuotta sitten, päiväkodista alkoi heti tulla viestiä hankaluuksista. Maija oli eronnut lapsen isästä ja muuttanut uudelle paikkakunnalle.

En osannut ajatella, että voimankäyttö olisi tilanteeseen liian rajua.

Maija-äiti

Maijan poika oli sosiaalinen ja tutustui helposti uusiin ihmisiin, mutta vilkas poika ei hallinnut omaa kehoaan, liikkeidensä suuntaa ja voimakkuutta: törmäyksiä tuli ja toisiin sattui.

– Olin kotonakin huomannut, että kun poika tuli minua halaamaan, hän saattoi tehdä sen hyvin voimakkaasti. Koska se ei sattunut minuun, en osannut ajatella, että voimankäyttö olisi tilanteeseen liian rajua, äiti kertoo.

Maija ei ollut kuullutkaan perheneuvolasta, mutta hän otti päiväkodista tarjotun avun mielihyvin vastaan, ja varasi pojalle ajan perheneuvolaan.

Huoli herää usein ryhmässä

Maijan pojan tilanne on lastenpsykologi Elina Lätin mukaan varsin tyypillinen: huoli herää ryhmässä, jossa lapsi saattaa lyödä, töniä tai heitellä tavaroita. Lapsi voivastustaa myös aikuista aggressiivisesti.

Vaikeatkin tunteet ovat tärkeitä, eikä niitä pidä säikähtää.

Lastenpsykologi Elina Lätti

Lätin mukaan lapsen käyttäytyminen heijastelee usein elämäntilannetta: takana voi olla muutto tai vanhempien ero. Joskus ongelmat jatkuvat, vaikka muuten tilanne helpottaisi, ja silloin käyttäytymiseen on muu syy, kuten vaikkapa ADHD.

– Jos ongelmat jatkuvat kauan, ovat päivittäisiä tai vanhemmat tuntevat toistuvasti olevansa voimattomia lapsen aggressiivisesta käyttäytymisestä, asia kannattaa ottaa esille neuvolassa, päivähoidossa tai oman lääkärin vastaanotolla.

Lätin mielestä vanhempian kannattaa myös miettiä, voisiko lapsilla olla huolia, kuten kiusaamista, jota hän saattaisi ilmaista hankalalla käyttäytymisellä.

– Haastavien tunteiden kautta otetaan etäisyyttä toiisiin ihmisiin, puolustetaan itseä ja kieltäydytään suostumasta vääryyteen.Vaikeatkin tunteet ovat tärkeitä, eikä niitä pidä säihkähtää. Silloin pitää osata ohjata, miten tunteen kanssa toimitaan.

Perheneuvolasta sai käyttäytymismalleja

Maijalla ei ollut minkäänlaista kynnystä pyytää apua ja ottaa sitä vastaan.

– Pikemminkin oli tunne, että otan kaiken avun vastaan, mitä on saatavissa, koska olo oli tosi riittämätön. Tunsin vielä apua saatuammekin huonommuutta, tunsin olevani tosi huono äiti, kun en osaa kasvattaa lastani.

Maija korostaa, etteivät itsesyytökset tulleet siitä, että perheneuvolassa häntä olisi jotenkin syyyllistetty, vaan siitä, että oma olo oli vain niin riittämätön.

Tunsin olevani tosi huono äiti, kun en osannut kasvattaa lastani.

Maija-äiti

– Samat ongelmat tulivat aina uudestaan ja uudestaan eteen, enkä itse saanut asioita ratkeamaan. Siitä tuli tosi avuton tunne.

Kun asiakkuus jatku, Maija huomasi saavansa perheneuvolan ohjeista konkreettista apua vaikeisiin tilanteisiin.

– Kävimme läpi, miten tilanteet syntyivät, mitä kumpikin meistä teki ja mikä oli lopputulos. Perheneuvolasta annettiin käytännönneuvoja, miten kussakin tilanteessa pitäisi toimia. Siitä, miten aikuisena toimin, lapsi saa käytösmallin.

Maija kokee saaneensa perheneuvolasta apua myös omaan jaksamiseen yksinhuoltajana.

Aikuinen on roolimalli

– Lapsen tunnekasvatuksen sydän on koti. Vanhempi tai vanhemmat omalla käytäytymisellään malli, miten ongelmatilanteita ratkaistaan.

Lätin mukaan monella vanhemmalla on haaste kestää lapsen mielipahaa ja ristiriitatilanteita. Ne ovat kuitenkin hyväksi lapselle, ne vievät lapsen kehitystä eteenpäin.

– Aikuisessa lapsella pitäisi olla turvallinen vastus, joka ei pelästy lapsen pahaa mieltä, vaan osoittaa rauhallisuudellaan tietävänsä mitä tekee ja viestimällä, että lapsi on tarvassa.

Lapsen tunnekasvatuksen sydän on koti.

Lastenpsykologi Elina Lätti

Aikuisen sietokykyyn vaikuttaa, mitä kaikkea muuta elämässä on työssä ja parisuhteessa meneilllään.

– Myös omat kokemukset vaikuttavat. Miten itse tuli lapsena kohdelluksi kiukun kanssa: saiko sitä ilmaista, joutuiko sen kätkemään vai seurasiko siitä jotain pelottavaa.

Äidille ja pojalle hyvät eväät

Maijan pojalla oli perheneuvolassa myös yksilökäyntejä, joissa leikin avulla tutkittiin hänen ominaisuuksiaan ja piirteitään. Takana on jo kolmisen vuotta perheneuvolakäyntejä ja lukuisia tutkimuksia – mutta se kaikki tarvittiin diagnoosin saamiseksi.

Elämän eri tilanteet sujuvat aikaisempaa helpommin. Se nostaa meidän molempien mielialaa.

Maija-äiti

– On ollut rankka myöntää, että omalla pojalla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD. Mutta nyt hänellä on sopiva lääkitys, elämän eri tilanteet sujuvat aikaisempaa helpommin. Se nostaa meidän molempien mielialaa.

Maija on tyytyväinen siihen, että apua saatiin nopeasti. Vaikka haastavia tilanteita hänen ja pojan elämässä tulee aina olemaan, heillä molemmilla on nyt paremmat eväät selvitä niistä.

– Poikakin kokee, että hän on saanut apua. Hänelle on tärkeää ottaa lääke aamuisin. On se varmasti hänestäkin mukavampaa saaada positiivista palautetta, kun asiat sujuvat kuin ihmettelyä, miksi sinä nyt noin teit.

Aikuinen auttaa yli pettymyksistä

Lätin mukaan vanhempien ei pitäisi suojella lastaan pettymyksiltä, koska ne kuuluvat elämään, eikä ketään niiltä voi loputtomasti varjella.

Kun lapsi on neuvoton, hän tarvitsee lähelleen aikuisen ohjaamaan.

Lastenpsykologi Elina Lätti

– Tärkeintä on auttaa lapsi niistä yli. Hankalat tunteet kuuluvat elämään, niitä pitää vain oppia sietämään. Se tapahtuu parhaiten turvallisen aikuisen ohjauksessa, jossa voi oppia ilmaisemaan rakentavasti huonoja tunteita ja saada keinoja toimia, kun tulee pettymyksiä tai ristiriitoja.

Lätin mukaan on tärkeää myös opetella puhumaan pettymyksistä ja niihin liittyvistä tunteista.

– Aikuiselta lapsi saa lohdutusta ja samalla voi miettiä tulevan varalle keinoja, joilla tilanteissa voi jatkossa toimia. Kun lapsi on keinoton, hän tarvitsee lähelleen aikuisen ohjaamaan.

Myös Maija kannustaa kaikkia lapsen ongelmiin törmääviä vanhempia ottamaan vastaan nöyrästi kaiken saatavissa olevan avun.

– Itse ei voi tietää kaikkea.

Maijaa ja lastenpsykologi Elina Lättiä haastatteli Elina Kinos.

Lue seuraavaksi