Skandaali Ruotsin kanssa sysäsi Suomen hoitamaan romanien oikeudet

Suomen romanien poliittisen ajattelun ja identiteetin kehitystä on tutkittu ensimmäistä kertaa väitöskirjatasolla. Sarita Friman-Korpelan tutkimus paljastaa, että ilman Ruotsin ja Suomen välistä skandaalia Suomen romanien oikeudet olisivat kehittyneet huomattavasti hitaammin.

politiikka
Kuvassa lähikuva romaninaisesta.
Sarita Friman-Korpela kertoo uraauurtavasta väitöstutkimuksestaan Timo Hytösen haastattelussa.

Sotien jälkeen kaupunkien laitamille syntyneiden hökkelikylien vaihtoehdoksi tarjoutui Ruotsi, jossa oli tarjolla työtä, asuntoja ja aikuiskoulutusta. Suomalaisten romanien mittava maahanmuutto Ruotsiin oli 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa maiden välejä hiertävä skandaali.

Ruotsi vaati voimakkaasti Suomea hoitamaan oman maan kansalaistensa asiat kuntoon.

– Ruotsin vaatimukset pakottivat Suomen muuttamaan politiikkaansa, mutta se ei olisi onnistunut ilman romanien, viranomaisten ja poliittisten toimijoiden välistä yhteistyötä, toteaa Friman-Korpela.

Tässä vaiheessa myös romanit ryhtyivät itse vaikuttamaan heitä koskevien asioiden päätöksentekoon. Omat kansalaisoikeutensa romanit taistelivat 1960-luvulla yhdessä radikaalin sosiaalisen liikehdinnän kanssa.

Romanien poliittiset oikeudet eivät toteutuneet täysin 1950-luvun Suomessa

Romanien elinolosuhteet olivat vielä 1950-luvulla surkeat. Myös heidän poliittisten oikeuksiensa toteutuminen oli kyseenalaista: vaalirajoitteiden ja irtolaislainsäädännön yhteisvaikutus saattoi johtaa äänioikeuden epäämiseen suurelta osalta romaniväestöä. Romanien asioita hoidettiin tuolloin uskonnollisin perustein ja ankaralla assimilaatiopolitiikalla.

Sarita Friman-Korpelan väitöskirja tekee suomalaisen tutkimuksen ja tasa-arvon historiaa.
Sarita Friman-Korpelan väitöskirja tekee suomalaisen tutkimuksen ja tasa-arvon historiaa.Jarkko Riikonen / Yle

Friman Korpelan mukaan tilanne oli rinnasteinen nyky-Eurooppaan, jossa jotkut maat ovat jättäneet kommunistisen järjestelmän romahdettua yhden kansanosan kaikkien yhteiskunnallisten toimenpiteiden ulkopuolelle, aivan kuten Suomessa 1950-luvulla.

Väitöskirjassa tutkittiin romanien poliittisen ajattelun ja identiteetin kehittymistä viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Friman-Korpelan väitöskirja tekee suomalaisen tutkimuksen ja tasa-arvon historiaa.

Romanit eivät ajattele samoin

Väittelijä Sarita Friman-Korpela on itsekin syntyperäinen romani. Tutkimuksen keskeisin tavoite on, että romanit viimein ymmärrettäisiin myös poliittiselta ajattelultaan ja toiminnaltaan aivan yhtä vivahteikkaana ja monisyisenä ryhmänä kuin valtaväestö.

Se, ettei näin ole tehty, on ollut osa vähemmistön syrjintää.

– Jos ajatellaan, että Suomessa on kymmenen tuhatta romania ja Euroopassa viisi miljoonaa, niin tuskin voidaan odottaa, että kaikilla on sama lempiväri. Vielä vähemmän voidaan odottaa, että heillä olisi vain samanlaisia poliittisia näkemyksiä tai pyrkimyksiä, summaa Friman-Korpela.

– Romaneja harvoin nähdään poliittisina toimijoina, koska heidän valtapoliittiset aseensa eivät ole olleet sellaisia, joita olisi pystynyt esimerkiksi vaaleissa hyödyntämään.

– Tutkimukseni ydin oli, että miten sellainen pieni ryhmä, jolla ei ole riittävästi numeroita takana vaikuttaakseen vaaleilla tai taloudellisia painostuskeinoja tai etujärjestötoimintaa, pystyy vaikuttamaan omiin asioihinsa niinkin hyvin kuin Suomessa on tehty, että miten se on onnistunut, kertoo Friman-Korpela.

Vaaleja ei saisi voittaa sortamalla

Tämän päivän romanipolitiikassa Sarita Friman-Korpela haluaa nostaa esiin romanien näkymisen vaaliessa ehdokkaina ja äänestäjinä. Yhä edelleenkin politiikka on se, jolla asioita muutetaan.

– Yksi suuri huoli on se, että romanivastaisuus on noussut ympäri Eurooppaa ja monet populistiset liikkeet ja puolueet voittavat vaaleja nimenomaan romanivastaisuudella. Siitä on ehdottomasti oltava huolissaan, että kenenkään ryhmän sortamisella ei pidä voittaa vaaleja, pohtii Friman-Korpela.

YTM Sarita Friman-Korpelanvaltio-opin väitöskirja Romanipolitiikasta romanien politiikkaan tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa maanantaina. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Porin Suomalaisen Yhteislyseon lukiosta vuonna 1995 ja valmistui vuonna 2001 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Friman-Korpela asuu Helsingissä ja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Timo Hytönen haastatteli Sarita Friman-Korpelaa Yle Radio Keski-Suomessa.