Asiantuntija: EU:n investointohjelmasta vain vähän hyötyä Suomelle

EU-maiden hallitusten nimeämiä investointihankkeita on kirjattu noin 1 200, yhteisarvoltaan 1 300 miljardia euroa. Hankkeissa korostuu energiansaannin turvaaminen, liikenneyhteyksien parantaminen ja ympäristönsuojelu.

Kotimaa
Werner Hoyer.
Werner Hoyer Helsingissä 2. joulukuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer kehui vierailullaan Suomessa EU:n investointihankkeiden listaa järkeväksi. Hankkeita kasanneen työryhmän suomalaisjäsen, valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Markus Sovala kuitenkin epäilee Suomen hyötyvän uudesta rahoitusvälineestä.

Sovala arvioi, että Suomi kyllä kiinnostaa investoijia, mutta muun muassa julkiset infrahankkeet tuottavat sen verran vähän, että suuri osa rahoituksesta jäisi lopulta veronmaksajien hoidettavaksi.

– Tällä hetkellä, mitä tulee julkisiin hankkeisiin, niin valtion korkotaso on historiallisen matala, ja pystymme todennäköisesti rahoittamaan itse halvemmalla kuin tämän instrumentin kautta, sanoo Sovala.

Suomen keihäänkärkihankkeet ovat EU:n laajuinen e-hallintoaloite rajat ylittävän kaupan edistämiseksi, nesteytetyn maakaasun LNG-terminaali, nopea junayhteys Helsingistä Turkuun ja "kaiken internet" -pilottiverkko keskeisiin yliopistokaupunkeihin.

Vaikka projektit olisivat hyviä, on todennäköisempää, että uudesta rahoitusvälineestä hyötyvät erityisesti talouskriisin koettelemat Etelä-Euroopan jäsenmaat.

– Korkean korkotason maille tämä instrumentti tarjoaisi ehkä hieman edullisempaa lainaa kuin mitä ne pystyisivät muuten saamaan, mutta iso pullonkaula on se, millä tätä kautta otetut lainat aikanaan maksetaan takaisin. Yksityisillä hankkeilla pitäisi löytyä kannattavaa liiketoimintaa ja julkisella puolella on niin, että verorahoilla velat lopulta maksetaan takaisin, arvioi ylijohtaja Markus Sovala valtiovarainministeriöstä.

Julkisissa hankkeissa on kysymys myös siitä, kuinka paljon ja miten pitkäksi aikaa tämä tai seuraava hallitus olisi valmis sitomaan satoja miljoonia euroja budjettivaroja. Rahaa maailmalla on, mutta sijoittajat empivät. Sijoitusten kokonaisarvo Eurooppaan on laskenut viidenneksen vuodesta 2008. Sovala uskoo silti Suomen vetovoimaan.

– Suomi on kaikista talousvaikeuksista huolimatta yhä varsin houkutteleva investointikohde eurooppalaisessa mittakaavassa, koska meillä on ollut tapana maksaa velat takaisin.

Ensimmäisiä EU-hankkeita aletaan toteuttaa alkusyksystä ensi vuonna.

Rahoitettavista hankkeista päättävät Euroopan investointipankin hallitus ja sen alaisuuteen suunniteltu työryhmä. Suomalainen nousee pankin varapääjohtajaksi ensi syksynä. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) nimittää Suomen edustajan keväällä.

Investointirahoitusta on koossa vasta 21 miljardia euroa. Komission tavoite ja toive on, että yksityisen rahan osuus nostaisi summan 315 miljardiin euroon vähintään.

EU-johtajat käsittelevät työryhmän loppuraporttia ja hankelistaa huippukokouksessa torstaina ja perjantaina.