yle.fi-etusivu

Tosielämän sankareille on kysyntää – "Jos tällainen villitys leviää, ei siitä voi pahaakaan sanoa"

Paikkaa joulupöydässään tarjonneelle naiselle sataa kiitoksia somessa. Pankkiautomaatille unohtuneet rahat omistajalleen palauttanut nainen sai teostaan tuhansia tykkäyksiä. Onnellisuustutkijan mukaan hyvät teot sekä niistä kertominen lisäävät onnellisuutta ja ruokkivat yhä uusia hyviä tekoja.

Kotimaa
Nuori netin äärellä.
Yle

Tavallisten ihmisten pienet hyvät teot leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle.

Psykologian emeritusprofessori, onnellisuustutkija Markku Ojanen arvioi, että tälle ajalle on ominaista myönteisyyden korostaminen, joka näkyy myös arjen hyvien tekojen arvostamisena.

Ilmiö on havaittu myös psykologiassa.

– Onnellisuus liittyy positiiviseen psykologiaan. Ennen puhuttiin vain negatiivisista asioista, ahdistuksesta ja väkivallasta, kun taas nyt tieteessäkin on vallalla positiivisuus. Ennen tiedemiehet korostivat ihmisten itsekkyyttä, mutta tällainen on väistynyt. Sen sijaan on alettu korostaa, että ihmisessä on paljon auttamisenhalua ja epäitsekkyyttä.

Ojasen mukaan taantumassa ihmiset kaipaavat myönteisiä asioita. Myös lähestyvä joulu lisää halua auttaa.

– Kun maailman murheita kaadetaan niskaamme, yksilötasolla alkaa tuntua siltä, että kai jotain voi tehdä itsekin. Mitä muuta tavallinen ihminen voi tehdä kuin pieniä asioita. Se on hieno juttu, jos tällaista toimintaa viriää ja se kestää pidempäänkin kuin joulun ajan, Ojanen sanoo netissä leviävistä hyvistä teoista.

Hyvistä teoista poikii yhä uusia hyviä tekoja

Onnellisuustutkijan mukaan on olemassa yksinkertainen selitys sille, miksi hyvistä teoista kerrotaan yhä laajemmalle joukolle. Psykologiassa toimintaa kutsutaan mallioppimiseksi, jäljittelyksi.

Minäkin luen tällaisia tarinoita. Siinä voi mennä ihan kananlihalle ja ilon kyyneleet tulevat silmiin.

Markku Ojanen

– Kun näkee hyviä malleja, joku on tehnyt jotakin mukavaa, tulee mieleen, että jospa minäkin voisin tehdä. Tällä on suuri merkitys. Sekä hyvät että huonot asiat tarttuvat herkästi.

Lisäksi muiden ihmisten hyvistä teoista on mukava lukea, Ojanen pohtii.

– Minäkin luen tällaisia tarinoita. Siinä voi mennä kananlihalle ja ilon kyyneleet tulevat silmiin. Kuulun porukkaan, joita hyvät teot ilahduttavat suunnattomasti, onnellisuustutkija sanoo.

Hyväntuulinen ihminen auttaa muita

Omien hyvien tekojen kertominen muille on hyvä asia. Jos aiemmin ihmiselle oli tyypillistä olla nöyrä ja välttää oman toimintansa nostamista jalustalle, nykyään on luontevaa kertoa omista vahvuuksistaan ja hyvistä teoistaan, onnellisuustutkija korostaa.

– Ehkä ihmiset ovat turhankin vaatimattomia. Jos tällainen villitys leviää, ei siitä voi pahaakaan sanoa. Sen kuin vain kerrotaan hyvistä teoista, jos ne innostavat muitakin. En näe kulttuurissa mitään vahingollista.

Iloisen asian jakaminen, hyvänen aika, sekin tuottaa iloa.

Markku Ojanen

Iloisen asian jakaminen aiheuttaa Ojasen mukaan myönteisen kierteen.

– Kun on tehnyt hyvän teon, se tuntuu hyvältä. Kun siitä kertoo muille, sekin tuntuu hyvältä. Hyvä mieli lisääntyy entisestään. Iloisen asian jakaminen, hyvänen aika, sekin tuottaa iloa.

Ojasen mukaan hyvistä uutisista kannattaa aina kertoa muille, koska tällöin saa usein myös itse hyvää palautetta.

– Siitä tulee mahtava positiivisuuden ketju, myönteisiä tunteita ja malleja. Voiko paljon enempää pyytääkään. Kun ihmiset tulevat hyvälle mielelle, he myös auttavat herkästi muita. Pahantuuliset ihmiset eivät sellaista tee, elleivät halua hoitaa syyllisyydentunteitaan siten.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Syyria

Syyrian oppositio saavutti sovun yhtenäisen delegaation lähettämisestä rauhanneuvotteluihin

Yhdysvallat

New York Times: Tekeekö Trumpin ex-neuvonantaja yhteistyötä Venäjä-tutkinnan johtavan erikoissyyttäjän kanssa?

Mikroblogit

Wolfgang Schäuble linjasi Saksan liittopäivillä: ei valokuvia tai Twitter-viestejä

Ihmiskauppa

Interpol pidätti 40 ihmiskauppiasta Afrikassa