KRP: Terrorismitutkintaan saatu kansainvälistä apua – Murhista ei toistaiseksi näyttöä

Suomen toisen terrorismijutun tutkinta etenee KRP:n mukaan normaalisti. Joidenkin epäiltyjen syyteharkinta venyy keväälle. Puolustuksen mukaan poliisin on vaikea näyttää toteen, mikä on arvailua ja mikä todellisuudessa tapahtunut.

A-studio
Keskusrikospoliisi.
Yle

Helsingin käräjäoikeus vangitsi kaksi kuukautta sitten neljä suomalaismiestä epäiltyinä aseellisesta toiminnasta ulkomailla osana terroristijärjestöä. Yksi vangittiin poissaolevana. Hänen tarinansa voi lukea täältä.

Toinen mies on sittemmin vapautettu vankeudesta ja hän odottaa prosessin etenemistä matkustuskiellossa. Häntä epäillään terrorismirikoksen valmistelusta.

Kaksi istuu edelleen tutkintavankeudessa. Toista epäillään värväämisestä ja toista koulutuksesta terrorismirikoksen tekemistä varten.

– Sen lisäksi tämän poissaolevana vangitun osalta on vielä, mikä näillä muillakin oli alussa, tämä terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos, suluissa murha perässä. Se on edelleen nimikkeenä, niin kauan että päästään eteenpäin. Mehän emme ole kuulleet tätä poissaolevana vangittua, kertoo tutkinnanjohtaja Mika Ihaksinen KRP:sta.

Hän ei vahvista, että epäilyt liittyvät Syyriaan tai Isisiin, koska on itse hakenut tutkintamateriaalin salaiseksi.

– Tutkinta on edennyt aika normaalisti kuulustelujen kautta. Tietysti osittain sitä hidastaa se, että ainakin tässä vaiheessa yksi epäilty on tavoittamatta, Ihaksinen toteaa.

Murhaepäilyistä ei ole saatu tarpeeksi näyttöä

Onko murhaepäily voimassa vielä muilla epäillyillä?

– Sanotaanko, että se ei ole nimikkeenä millä he tällä hetkellä ovat tutkintavankeudessa. Jos sellaista näyttöä tulisi niin kyllä, mutta tässä vaiheessa sellaista näyttöä ei ole, hän sanoo.

– Täyttyäkseen Suomessa tämän rikoksen meidän pitäisi yksilöidä se henkilö, joka siellä on murhattu. Yksilöitävän rikoksen toteen näyttäminen sodankäynnissä tai sen kaltaisessa toiminnassa on hyvinkin haasteellista. Tai nehän voivat olla myös muita tekoja kuin murha, Ihaksinen selittää.

Tutkinnanjohtaja ei vastaa kysymykseen, onko epäiltyjä enemmän kuin neljä. Hänen mukaansa miehet on vangittu ennen kaikkea sotkemisvaaran takia, jotta ulkopuoliset eivät pääse ohjaamaan kuulustelujen sisältöä.

– Nämä kynnykset millä henkilöt ovat tutkintavankeudessa, siinä ei puhuta siitä että meillä olisi näyttö rikoksista, vaan meillä on todennäköinen syy tai syy epäillä heitä jostain, joka on huomattavasti matalampi, hän tarkentaa.

Miehet ovat pari-kolmikymppisiä, kaksi kantasuomalaista ja kaksi puoliksi muuta syntyperää. Tutkinnanjohtaja kertoo, että he ovat tulleet epäiltyjen kanssa "ihan hyvin toimeen" esitutkinnassa. Pidätykset sujuivat ilman vastarintaa. Tietoja Karhu-ryhmän käytöstä pidätyksissä hän ei kommentoi.

– Tällainen poliisin toimien ja taktisen suunnittelun avaaminen ei kuulu asioihin, joita me kommentoidaan.

Syytteiden nosto lykkääntyy

Mahdolliset syytteet pitäisi nostaa puolentoista kuukauden päästä, tammikuun lopussa, mutta kaikkien henkilöiden esitutkinta ei ehdi valmistua siihen mennessä.

– Tässä on omat haasteensa. Ne liittyvät rikosnimikkeistöön ja tähän tapahtuma-alueeseen, missä tutkintaa suoritetaan. Koska menemme pelkillä kuulusteluilla, emme voi tutkia sitä paikkaa, missä mahdollinen rikos on tapahtunut. Se tietysti näytön osalta luo vaikeuksia. Tapahtuma-alueella ei ole viranomaistahoa, mihin voitaisiin olla yhteydessä.

Kansainvälistä apua on kuitenkin saatu Europolin kautta.

– Kyllä siitä on ollut apua tähän tutkintaan, Ihaksinen toteaa lyhyesti.

Epäiltyjen rikosten tapahtumapaikkana on sekä ulkomaat että kotimaa.

– Osa näytöstä tapahtuu niistä teoista, mitkä on tehty täällä Suomessa tai matkalla alueelle, missä niiden lopullisten tekojen epäillään syntyneen, hän muotoilee.

Tutkintamateriaali siirtyi KRP:lle esitutkintaan viime kesänä. Rikosten oletettu ajankohta ulottuu loppuvuodesta 2012 kesään 2014 asti.

– Jos puhutaan valmistelurikoksesta niin valmisteluhan on voinut alkaa, siinä voi olla kyseessä pitkä aika. Yksittäisellä värväystoimella tai koulutuksella tietysti on tarkempi ja lyhyempi ajankohta.

Puolustus: Mikä on todellisuutta ja mikä arvailua?

Poissaolevana vangitun puolustusasianajaja Juha-Pekka Hippi korostaa, että terrorismirikosnimikkeet ovat uusia. Hänen mukaansa tutkijoiden voi olla vaikea suhteuttaa, milloin on kyse tällaisesta rikoksesta ja milloin ei.

– Kun henkilöt on tällaisissa kohteissa, voi ajatella että ensimmäisenä tulee, jos on ollut yhteyksiä joihinkin henkilöihin joilla sitten kenties on tekemistä terrorismin kanssa niin ensivaikutelma voi olla se, että maassa oleskelu liittyy siihen. Mutta ihmisillä monia hyvin erilaisia syitä minkä takia lähdetään, hän sanoo.

– Toki ymmärrän sen, että poliisin näkökulmasta tämä voi näyttäytyä toisenlaiselta. Ja varmasti poliisille hyvin haastava tapaus siinä mielessä on, mikä on todella tapahtunut ja mikä on sitten vain arvelua, Hippi huomauttaa.

Poliisi: Terrorismilakien tulkinta vaikeaa

Tutkinnanjohtaja sanoo, että nykyinen laki on tällaisissa tapauksissa hieman epäselvä. Kun meneillään oleva al-Shabaab-oikeudenkäynti ja tämä rikosprosessi ovat ohi, Suomeen saadaan linjaukset siitä, miten terrorismilakeja tulkitaan.

– Ennakkotapauksia ei ole hirveästi, eli oikeus tulee myöhemmin ratkaisemaan, miten tulkitaan Suomen lainsäädäntöä. Se ei sanotaan nyt ole sillä tavalla laatimishetkellä pohdittu tällaista terroritekoa sodankäynnin osana vaan enemmän pohdittu perinteisiä yksittäisiä terroritekoja. Niin kuin pomminräjäyttämistä, jotka tapahtuu paikassa, jossa ne voidaan yksilöidä, missä uhrit on tiedossa ja niin edelleen, Mika Ihaksinen sanoo.

Suojelupoliisin mukaan Suomeen on palannut parikymmentä Syyriassa ollutta. Kuinka monesta muusta on esitutkinta meneillään?

– Sehän on asia josta mä en edes voisi kommentoida, koska se koskee joidenkin muiden johtamia tutkintoja. Tietysti vaikka minulla olisi omiakin muita tähän liittyviä, niin esitutkinta pääsääntöisestihän ei ole julkinen eikä tiedotettava asia, Ihaksinen kuittaa.