Ajankohtaisen kakkosen kysely: Toteutuvatko uuden sosiaalihuoltolain lupaukset lapsiperheille?

Enemmistö eduskuntaryhmien puheenjohtajista vaatii valtiolta lisää rahaa perjantaina hyväksytyn uuden sosiaalihuoltolain toteuttamiseksi. Rahoituskysymys mursi myös hallitus/oppositio–jaon Ajankohtaisen kakkosen kyselyssä, joka käsittelee uutta lakia lapsiperheiden näkökulmasta.

politiikka
Ajankohtainen kakkonen kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, kuinka realistista uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano on nimenomaan lapsiperheiden näkökulmasta.
Ajankohtainen kakkonen kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, kuinka realistista uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano on nimenomaan lapsiperheiden näkökulmasta.Yle

Eduskunnan perjantaina hyväksymä sosiaalihuoltolaki lupaa laajentaa lapsiperheiden tukea. Laki palauttaa lapsiperheille muun muassa oikeuden kotipalveluun. Lapsiperheiden kotipalvelua karsittiin 90-luvun laman jälkihoidossa. Uuden lain mukaan kotipalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.

Laki panostaa lapsiperheiden tuessa muutenkin varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, kuten perhetyöhön, tukihenkilöihin ja vertaisryhmiin.

Ajankohtainen kakkonen teki eduskuntaryhmien puheenjohtajille kyselyn uuden lain toimeenpanosta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta vastasi varapuheenjohtaja Outi Mäkelä. Muutos 2011:n James Hirvisaari ei vastannut kyselyyn.

Onko kunnilla realistiset mahdollisuudet toimeenpanna tuleva laki?

grafiikka / Uskotko, että kunnilla on realistiset mahdollisuuden toimeenpanna tuleva laki?
Niina Kalliainen / Yle uutisgrafiikka

Uudistukseen varattu rahoitus on 32 M€, josta valtion osuus on puolet. Kunnat ovat pitäneet rahoitusta alimitoitettuna ja epärealistisena.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajien enemmistö kuitenkin uskoo kuntien mahdollisuuksiin. Hallituspuolueiden optimistien seuraan ilmoittautui myös Annika Lapintie (vas.) oppositiosta.

– Kyllä uskon, että kunnat tästä selviytyvät. Itse asiassa laista tulee kunnille parempi työkalu kuin tällä hetkellä eli se selkiyttää tilannetta. Annika Lapintie (vas.)

Pitäisikö valtion rahoitusosuutta lakiuudistuksen toteuttamiseksi lisätä?

grafiikka / Pitäisikö valtion rahoitusosuutta lakiuudistuksen toteuttamiseksi lisätä?
Niina Kalliainen / Yle uutisgrafiikka

Hallituspuolue RKP:n Mikaela Nylander ryhmittyi vaatimaan lisärahaa valtiolta yhdessä oppositioryhmyreiden kanssa.

– Luulen, että tähän asiaan (valtion rahoitusosuuteen) täytyy palata ensi hallituskaudella, kun toiminta lähtee liikkeelle, Mikaela Nylander (r.)

– Rahoitusosuutta pitäisi lisätä, koska hallitus on luvannut, että jos kunnille tulee uusia tehtäviä tai lisää velvoitteita, ne rahoitetaan täysimääräisesti. Nyt raha ei riitä velvoitteisiin. Kimmo Tiilikainen (kesk.)

– Summa josta tässä puhutaan, on pikemminkin kolmi- kuin kaksinumeroinen. Jari Lindström (ps.)

– Jotta palvelu saadaan uuden lain myötä toimimaan, tarvitaan lisää valtion rahaa. Annika Lapintie

– Kyllä, rahoitus on riittämätön, Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)

– Kyllä. Summaa en pysty sanomaan eikä pysty moni muukaan. Markus Mustajärvi (vr.)

– Ei, koska tässä vaiheessa ei ollut mahdollisuutta parempaan, Outi Mäkelä (kok.)

– Ei pitäisi, eikä se ole mahdollista. Tämän lainsäädännön tarkoitus on säästää kuntien kustannuksia. Jouni Backman (sd.)

– En sanoisi (että valtion rahoitusosuutta pitäisi lisätä). Tämä tuo säästöjä pidemmällä aikavälillä. Peter Östman (kd.)

Pitäisikö lastensuojelun ja neuvoloiden työntekijöille säätää lailla asiakaskatto?

grafiikka / Pitäisikö lastensuojelun ja neuvoloiden työntekijöille säätää lailla asiakaskatto?
Niina Kalliainen / Yle uutisgrafiikka

Sekä lastensuojelun että neuvoloiden asiakasmäärät per työntekijä ylittävät yleisesti suositukset, joissakin kaupungeissa jopa reilusti. Yhdeksi lääkkeeksi on esitetty asiakaskaton säätämistä lailla. Uudessa laissa asiakaskattoa ei ole.

Vastausjakauma noudatti hallitus/oppositio–asetelmaa.

– Kokoomus ei kannata kattoa, mutta resurssit pitää tietysti turvata. Palvelujen tarve vaihtelee, joten yksiköihin tarvitaan joustavuutta. Jos säädetään tiukat normit, saatetaan tehdä karhunpalvelus. Outi Mäkelä (kok.)

– Kattoa ei tarvita, mutta ohjausta tarvitaan. Valtio seuraa, miten tilanne kunnissa kehittyy, Jouni Backman (sd.)

– Pelkään, että maksimista tulee usein minimi. Mikaela Nylander (r.)

– Sääntelyn lisääminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Peter Östman (kd.)

– Katto olisi tarpeen. Erityisesti lastensuojelutapaukset ovat pitkäkestoisia ja vaikeita. Kimmo Tiilikainen (kesk.)

– Työntekijät kuormittuvat liikaa jo nyt. On kaikkien etu, että katto määritellään. Jari Lindström (ps.)

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että asiakkaille tarvitaan jopa katto. Asiantuntijat suosittelevat 30 – 40 asiakasta (per työntekijä), mutta meillä on kuntia, joissa ollaan yli 100 asiakkaassa. Annika Lapintie (vas.)

– Asiakaskatto pitäisi ehdottomasti olla. Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)

– Kyllä. On päivänselvää, että asiakkaiden ja työntekijöiden lukumääräsuhde on epäterve. Markus Mustajärvi (vr.)

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 tiistaina 16.12. klo 21.00