Yleislakko pysäytti Belgian

Hallitus yrittää pelastaa taloutta rakennemuutoksilla. Työntekijät vaativat hallitusta neuvottelemaan leikkauksista.

Ulkomaat
Caroline Holmqvist otti lakon takia tyttärensä Irisin työpaikalleen Brysselissä 15. joulukuuta.
Caroline Holmqvist otti lakon takia tyttärensä Irisin työpaikalleen Brysselissä 15. joulukuuta.Annu Marjanen / Lehtikuva

Belgian lakkosyksy huipentui tänään maanantaina yleislakkoon. Marraskuun alussa ammattiliittojen mielenosoitusmarssi kääntyi mellakaksi Brysselin keskustassa, sen jälkeen ammattiliitot ovat lakkoilleet säännöllisesti kerran tai kahdesti viikossa.

Lakko sulki ilmatilan, pysäytti junat ja bussit, tyhjensi koulut ja vähensi sairaaloiden toimintaa. Tiesulut estivät pääsyä työpaikoille.

Kaupanalan työntekijät olivat nousseet aamuneljältä pystyttämään barrikadia ostoskeskuksen eteen. He arvostelevat hallitusta.

– Sanomme, että tämä ei enää käy. Nyt ollaan yleislakossa, olemme pahoillamme. Näin ei voi jatkaa, sanoo ammattiyhdistystyöntekijä Germaine Nzuanzu kristillisesta ammattiliitosta NCE:stä.

Hallitus nostaa eläkeikää ja leikkaa etuja

Belgian tuore hallitus yrittää oikaista talouden syöksykierteen. Valtion velka on suuri, yli 100 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja budjettivaje on kasvanut. Liian suuri osa työvoimasta on hallituksen mielestä työvoiman ulkopuolella.

Hallitus on tarttunut toimeen: eläkeikä 65:stä 67:ään, palkkojen indeksikorotuksia leikataan, sosiaaliturvaa karsitaan.

Ammattiyhdistysten mielestä nyt ollaan taas liikaa työntekijän taskuilla.

Belgiassa on Euroopan kolmanneksi korkein verotus, Suomi on neljännellä sijalla. Työtä verotetaan ankarasti, pääomatuloja ja kulutusta kevyesti. Myös EU-komissio on kehottanut Belgiaa siirtämään verotuksen painopistettä työnteosta kulutukseen.

Julkisen sektorin työntekijöitä edustava järjestö protestoi Brysselissä hallituksen säästötoimia vastaan yleislakkopäivänä 15. joulukuuta.
Julkisen sektorin työntekijöitä edustava järjestö protestoi Brysselissä hallituksen säästötoimia vastaan yleislakkopäivänä 15. joulukuuta.Annu Marjanen / Lehtikuva

Lakkoililijoita vaivaa erityisesti tapa, jolla hallitus yrittää runnoa ratkaisujaan läpi. Puolet työvoimasta kuuluu ammattiyhdistysliikkeisiin, ja perinteisesti hallitus on keskustellut isoista uudistuksista työntekijöiden ja työnantajien kanssa.

– Tavallisesti asetetaan jotain tavoitteita, keskustellaan asiat, ja päädytään keinoihin. Nyt he vain sanovat, että nämä ja nämä toimet tehdään, arvostelee barrikadilla värjöttelevä Jef. Hän laskee, että konsultin palkasta hallituksen suunnittelemat kiristykset vievät ensi vuonna noin 1 000 euroa.

Jatkuvat lakot ärsyttävät ja maksavat

Moni belgialainen on ärtynyt lakoista. Konsultti Ludwig Staelen ei kuulu liittoihin ja on pahoillaan, että lakkoililijoiden tiesulku on katkaissut oikotien työpaikalle.

– Mutta eihän tuo mitään auta! Näin vain menetetään miljoonia.Tuo ei ole ratkaisu. Näin kriisi vain syvenee, Ludwig Staelen huutaa Mersun ratin takaa.

Belgian hallituksen rakenne on maalle poikkeuksellinen. Pääministeri Charles Michelin oikeistohallituksessa on vain yksi ranskankielinen puolue, muut kolme puoluetta ovat flaamilaisia. Väestöstä hieman alle puolet on ranskankielisiä, hieman yli puolet flaameja. Sosialistit ovat oppositiossa ensi kertaa 26 vuoteen.

Hallituksen rakenne saattaa närästää sosialistisia ammattiyhdistysliikkeitä. Mutta myös kristillisdemokraattiset ammattiliitot ovat mukana protestoimassa, vaikka niilllä on periaatteessa suora puheyhteys hallitukseen.

Työnantajat ovat hallituksen esittämien rakennemuutosten kannalla. Silti hekin näkevät parantamisen varaa hallituksen toimintatavassa.

– Meidän on työskenneltävä pidempään, jos haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan. Hallituksen olisi selitettävä tämä ihmisille. Ja selitys, jonka he ovat antaneet tähän mennessä, on köyhä. Tämä on se todellinen ongelma, työnantajaliitto Unizon edustaja Karel van Eetvelt sanoo.

Työnantajat laskevat tämänpäiväisen lakon hinnaksi yrityksille 250 miljoonaa euroa.

Belgia ei halua olla Italia

Työmarkkinajärjestöillä on Belgiassa perinteisesti vahva asema. Julkistalouden professori Herman Matthijs Ghentin yliopistosta arvioi kuitenkin ay-liikkeen heikentyneen. Nuoria on liitoissa vähän, eläkeläiset kuuluvat liittoon yhä. Vaikka järjestäytymisasten on korkea, noin 50 prosenttia, passiivisia on paljon.

– Tänäänkin monet ovat töissä, eivätkä halua liittyä lakkoihin. Se kertoo siitä, että heidänkin mielestä jotain on tehtävä, jotta Belgia ei joudu samalle tielle kuin Kreikka tai Italia, Matthijs sanoo.

Professori ennustaa, että lakkoilu jatkuu tammikuussa. Hallituksen todellinen koetinkivi on helmi–maaliskuussa. Silloin sen pitäisi panna toimeksi rakennemuutokset, ennen kuin EU-komissio arvioi jäsenmaiden rakenneongelmia seuraavan kerran.