yle.fi-etusivu

Hursti leipäjonoista: Nälkä todellisuutta kymmenille tuhansille Suomessa

Ruoka-apua hakevien taustoja ja tuntoja ensimmäistä kertaa kartoittaneesta tutkimuksesta voi Maria Ohisalon mukaan päätellä, mikä on pielessä suomalaisessa sosiaalipolitiikassa ja työelämässä.

Aamu-tv
Maria Ohisalo, Heikki Hursti ja Sanna Ukkola.
Ruoka-apua saa viikoittain noin 20 000 ihmistä. Jopa puolet elää alle 100 eurolla kuussa. Aamu-tv:ssä keskusteltiin siitä, kuka käy leipäjonossa - ja mistä syistä siellä käydään. Keskustelijoina olivat tutkija Maria Ohisalo ja Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja Heikki Hursti.

Ruoka-apua Helsingissä vähävaraisille jakavan yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Hursti arvioi, että kaiken yltäkylläisyyden ja hyvinvoinnin keskellä kymmeniä tuhansia ihmisiä näkee nälkää Suomessa.

– Näin joulun alla se näkyy lisääntyneinä kirjeinä ympäri Suomea. Ihmiset kertovat elämäntilanteistaan ja rahattomuudestaan, ja siitä pystyvätkö he laittamaan lapsilleen joulun. Nämä ovat hätähuutoja. Yritämme heille lähettää joulupaketteja. Kyllä näitä ihmisiä on niin paljon, että Arkadianmäellä on pakko tehdä jotain konkreettista, eikä vain puhua, totesi Hursti Ylen aamu-tv:ssä.

Kehnon taloustilanteen takia ruoka-apua hakevien määrä on Hurstin mukaan kasvanut viime vuosina. Hän kertoo, että vielä muutama vuosi sitten Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön ruokajonossa oli 1200 – 1600 ihmistä päivässä, nyt jo 2400 – 2600 ihmistä. Yhtenä päivänä ruokakassin kävi hakemassa 3 000 ihmistä.

Yksinäisyyttä, masentuneisuutta, nälkää

Tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta selvitti leipäjonojen asiakkaiden taustoja ja tuntoja ensimmäistä kertaa. Tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun)vastasi 3 500 ruoka-apua hakenutta ihmistä ympäri Suomea. Tutkimuksessa kartoitettiin leipäjonoissa olevien arkea; ketä he ovat, millaisilla tuilla eletään, kuinka koetaan nälkää, miten huonosti tai hyvin voidaan.

– Tämä porukka voi monella mittarilla huonommin kuin muut suomalaiset. Esimerkiksi yksinäisyyttä koetaan kymmenkertainen määrä muuhun väestöön verrattuna. Myös masentuneisuus ja nälkä sekä muu huono-osaisuus kasautuivat näille ihmisille.

Tutkijan mukaan leipää jonotti kaksi isoa ryhmää; eläkeläiset ja työttömät tai lomautetut. Myös yksinasuvien määrä oli korkea.

– Erityisesti pienituloisia, oikein köyhiä naiseläkeläisiä. Tämä kertoo naisten työurien pätkäisyydestä ja pienipalkkaisista töistä. Paljon oli myös työikäisiä miehiä, jotka olivat työttöminä tai lomautettuina. Todella paljon oli yksin- ja vuokra-asujia. Tämä taas kertoo meidän asuntopolitiikan epäonnistumisesta. Jos 40 prosenttia meidän kotitalouksista on yksinasujia, niin leipäjonoissa luku on jo 60 prosenttia.

Häpeän tunne vähentynyt ruoka-avun arkipäiväistymisen myötä

Ohisalo painotti, ettei pelkkä ruokakassi riittänyt kattamaan viikon ravinnon tarvetta, vaan myös muita ruokatarvikkeita oli pakko ostaa lisäksi. Joka neljännen tutkimukseen vastanneen piti tulla toimeen alle 100 eurolla kuussa, kun pakolliset menot oli vähennetty tuloista.

– Huolestuttavaa on se, että ihmiset saivat kolmenlaistakin erilaista sosiaalitukea, mutta päätyivät silti ruokajonoon. Tukien taso on jäänyt niin matalaksi, etteivät ne enää riitä elämiseen. Alle 100 euroa voi tarkoittaa, että rahaa on 0 euroa tai vain muutama kymppi. Se on tosi vähän, jos ajettelee, että sillä pitäisi maksaa puhelin tai matkalippu, jotta voi hakea vaikka töitä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös ruoka-avun jonottamisen liittyvää häpeäntunnetta. Heikki Hursti totesi, että leipäjonojen käsittely mediassa on parantanut tilannetta. Hurstin mukaan häpeää ei enää tunneta niin voimakkaasti, vaan ruoka-avun hakemiseen suhtaudutaan enemmän tarvelähtöisesti.

Myös Maria Ohisalon mukaan häpeän kokemusta painotetaan enemmän, kun ilmiötä tarkastellaan ulkoapäin.

– Se on kyllä vahva tunne, mutta ei niin vahva kuin ajateltiin. Ruoka-apu on arkipäiväistynyt tietyllä tapaa. Leipäjonot ovat kuitenkin olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo 90-luvun lamasta lähtien.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan

Peter Madsen

Löytyikö Kim Wallin ruumiinosa? Sukeltajat ovat löytäneet käsivarren merestä

Tulisijat

Kolme varmaa vinkkiä takan sytyttämiseen

"Sitten on jotain vikaa tulisijassa, jos se vielä pöllähyttää savut tupahan"

Islanti

Islanti varautuu tulivuorenpurkauksiin, kahden tärkeimpiin kuuluvan turistikohteen sulkemista harkitaan