Viisi kysymystä unesta ja heräämisestä

Herääminen tuntuu vaikealta varsinkin pimeään aikaan talvella. Kuinka heräämistä voisi helpottaa? Ylen aamu-tv:n vieraana ollut Helsingin yliopiston unitutkija Tarja Stenberg vastaa viiteen kysymykseen.

Ylen aamu
Tarja Stenberg.
Varsinkin talvella herääminen tuntuu välillä täysin mahdottomalta. Aamu-tv:ssä kuultiin unitutkija Tarja Stenbergin vinkkejä siihen, miten heräämistä voi helpottaa.

Millaisia keinoja voi käyttää heräämisen helpottamiseksi?

Tärkeintä on tietenkin mennä aikaisin nukkumaan. Kahvi on peruspiriste, jota melkein kaikki käyttävät. Kannattaa kokeilla erilaisia tapoja herätellä itseään. Käypiä tapoja on esimerkiksi kuunnella musiikkia, käydä viileässä suihkussa tai kävelyllä. Eri ihmisille sopivat eri tavat. Itse pyrin välttämään piristeitä mahdollisuuksien mukaan, sillä yritän antaa keholle mahdollisuuden toimia itse. Meillä on erinomainen säätelyjärjestelmä. Jos emme peukaloi sitä, tulemme paremmin toimeen rytmimme kanssa. Olen iltaihminen ja jouduin toisinaan pakottamaan itseni aikaisin nukkumaan, mutta se onnistuu kyllä.

Mitä eroa on aamu- ja iltaihmisellä?

Se on geneettinen ominaisuus, jonka me saamme syntymälahjana. Useimmat meistä ovat väli-ihmisiä, jotka pystyvät helpommin joustamaan nukkumaanmenoajoissa. Ääri-ihmisille se on hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta. Jos pystyy nukahtamaan vasta klo 2-3 aikaan yöllä, tulee aamuheräämisen kanssa vaikeuksia. Siinä on konstit vähissä. Ainoa pitkäaikainen ratkaisu olisi löytää työ, johon ei tarvitsisi nousta aikaisin aamulla ylös. Ääri-ihmisiä on arvion mukaan 10-20 prosenttia suomalaisista.

Onko vuorotyö toisille sopimatonta?

Ehdottomasti on. Säännöllinen vuorokausirytmi on meille tärkeää. Valo on meidän rytmimme perusta. Valolla on suora, aivoja virkistävä vaikutus. Esimerkiksi melatoniini on hormoni, joka kertoo meille että on pimeää. Kun otamme sitä, huijaamme elimistöä. Tämä toimii, koska olemme laji, joka nukkuu pimeässä. Epäsäännöllinen, huono uni aiheuttaa monenlaisia oireita. Muisti pätkii, olo on väsähtänyt ja mieliala muuttuu ärtyneeksi.

Miten suhtaudutte uni- ja nukahtamislääkkeisiin?

En mielelläni käyttäisi itse, enkä suosittele kenellekään. Unilääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, korkeintaan kahdeksi viikoksi. Jos niitä joudutaan käyttämään normaalin päivätyön helpottamiseksi, niin silloin ollaan huonolla tiellä. Vuosien käytöstä tulee varmasti sivuvaikutuksia. Suurin ongelma on, että unilääkkeillä saavutettu uni ei ole samanlaista kuin normaali uni. Siitä jää syvän unen vaiheita pois, eikä uni ole enää yhtä virkistävää kuin normaalisti.

Voiko heräämisen helppouteen vaikuttaa kotiin myytävillä laitteilla?

Kevyen REM-unen aikaan olisi helpompi herätä. Mutta en osaa sanoa kuinka hyviä nämä myytävät laitteet ovat, koska ainakin tutkimustyössä univaiheiden erottelu ei ole itsestään selvää. Siinä vaaditaan todella hyvät anturit. Ilman niitä unen arviointi on vaikeaa.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus