Metson ex-johtaja jätti selvityspyynnön Fortumin verojärjestelyistä: Nyt veronkiertopykälän rajat pitäisi testata

Metson viime keväänä eläköitynyt talousjohtaja Reijo Kostiainen (63) jättää selvityspyynnön verohallinnon tiskille Sörnäisissä. Kostiaisen laskelmien mukaan valtioenemmistöinen Fortum Oyj on saanut vuodesta 2008 lähtien Belgian rahoitusyhtiöjärjestelyillään noin 400 miljoonan euron verohyödyn. Kostianen sanoo Ajankohtaiselle kakkoselle, että Suomen talous ei kestä yhteisöverotuksen vapaamatkustajia.

talous
Metso-konsernin entinen talousjohtaja Reijo Kostianen jätti konserniverovirastoon selvityspyynnön Fortum Oyj:n verojärjestelyistä
Metso-konsernin entinen talousjohtaja Reijo Kostianen jätti konserniverovirastoon selvityspyynnön Fortum Oyj:n verojärjestelyistäYle

Kun käyn läpiFortumin belgialaisen rahoitusyhtiön Fortum Project Financen tilinpäätöksiä vuosien 2008 ja 2013 väliseltä ajalta, niin huomaan, että tieto lisää tuskaa. Onko oma tulkintani oikein vai onko syytä hankkia apua? Päätän turvautua ammattiapuun.

Lähden tapamaan Metso-konsernin entistä talousjohtajaa Reijo Kostiaista. Mies vastasi koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Metso-konsernin verotuksesta. Myös Metsolla oli silloin rahoitusyhtiö Belgiassa, joten mies tietää pelin hengen.

Reijo Kostiainen hoitaa perheen ratsutilaa ja tutkii suuryritysten verojärjestelyjä
Reijo Kostiainen hoitaa perheen ratsutilaa ja tutkii suuryritysten verojärjestelyjäYle

Tapaan Kostiaisen lannanluontipuuhissa perheen ratsutilalla Kirkkonummella. Juuri kun johtajan talikko iskee siihen ihteensä, kysäisen ” kiinnostaisivatko vanhat hommat hetkisen”.

– No mikä ettei. Olen tutkinut Fortumin verojärjestelyjä jo pitkään. Anna paperit, mutta varo ”horseshittiä”, huomauttaa johtaja Kostiainen jenkkitilintarkastajien käyttämällä termillä.

Väistelen parhaani mukaan, sillä hetkessä tavaraa on kosolti maassa ja ilmassa.

Suuret summat, olematon henkilökunta

Belgiasta löytyneiden notariaattimerkintöjen mukaan Fortum on sijoittanut tytäryhtiöidensä velkakirjoja omana pääomana kahteen belgialaiseen rahoitusyhtiöönsä lähes 10 miljardia euroa vuosina 2006 ja 2008.

– Näiden velkakirjojen korkotuotot Fortum on siirtänyt Suomesta Belgiaan, jossa niitä on verotettu minimaalisesti, Reijo Kostiainen huomauttaa.

Johtaja Kostiainen kiinnittää huomiota myös tilinpäätöstiedoissa ilmeneviin Fortum Project Financen henkilökuntaa koskeviin tietoihin.

– Tilinpäätöksen mukaan esimerkiksi vuonna 2008 keskimääräinen henkilömäärä oli 0,8 henkilöä. Tehtyjä työtunteja löytyy 1368 eli vajaan yhden henkilön vuotuinen työpanos.

Fortum on saanut tytäryhtiöjärjestelyillä satojen miljoonien eurojen verohyödyt, laskee Reijo Kostiainen tilinpäätöstiedoista.
Fortum on saanut tytäryhtiöjärjestelyillä satojen miljoonien eurojen verohyödyt, laskee Reijo Kostiainen tilinpäätöstiedoista.Yle

Fortum Project Financen palkkakustannukset Belgiassa vuonna 2008 olivat 68 642 euroa sivukuluineen.

– Vajaan yhden henkilön työpanoksella hallinnoidaan miljardien omaisuutta. Se on jo varsin kustannustehokasta verosuunnittelua. Eipä silti pelkkien velkakirjojen hallinnointiin paljon väkeä tarvitakaan.

Kostiaisen perheen ratsutallin hoitoon sen sijaan tarvitaan huomattavasti enemmän henkilötyövuosia kuin yhden tallipojan työpanos.

– Tilan kannattavuudesta ei kannata edes puhua, Kostiainen tuumaa ja lisää porkkanoita hevosten iltapalaan. Hevoset hörisevät, mutta Kostiainen pohtii vakavana.

– EU:n pitäisi ottaa myös jäsenmaidensa verolait tiukkaan tarkasteluun ja harmonisoida ne yhdeksi toimivaksi käytännöksi.

”Päädraiveri oli verotuksen ennakoitavuus”

Viime syyskuussa esitin Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa Fortumin verojohtajalle Reijo Salolle kysymyksen: ”Kuinka paljon Belgian alhainen verotus vaikutti siihen, että Fortum on perustanut rahoitusyhtiöitä Belgiaan”. Verojohtaja Salo vastasi näin:

– Kyllä se päädraiveri on ollut verotuksen ennakoitavuus ja yksinkertaisuus. Siellä ennakoitavuus on aivan eri luokkaa kuin Suomessa.

Suomen verolainsäädännön ennakoitavuudessa ei tapahtunut mitään olennaista muutosta vuosina 2006 - 2008, sanoo lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgren valtiovarainministeriöstä
Suomen verolainsäädännön ennakoitavuudessa ei tapahtunut mitään olennaista muutosta vuosina 2006 - 2008, sanoo lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgren valtiovarainministeriöstäYle

Kuinka ennakoimatonta Suomen verotus oli vuosien 2006 ja 2008 aikana, kun Fortum sijoitti miljardejaan Belgiaan? Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgren ei epäröi vastauksessaan hetkeäkään.

– Ei silloin tapahtunut maamme verotuksen ennakoitavuudessa mitään erikoista.

Samaa mieltä lainsäädäntöneuvos Malmgrenin kanssa on Helsingin yliopiston vero-oikeuden professori Marjaana Helminen.

– Suomen verotuksen ennakoitavuudessa ei tapahtunut noina vuosina mitään olennaista. Toki vuonna 2006 EU-tuomioistuin päätti, että väliyhteisölakeja ei enää sovelleta. Silloin Suomessa tuli vallalle käsitys, että verottaja ei enää voi puuttua näihin kansainvälisten konsernien EU:n sisällä tekemiin verojärjestelyihin.

Keinotekoinen järjestely vai ei?

Veropäivillä syyskuussa veroprofessori Helminen totesi, että ulkomaille perustettavat rahoitusyhtiöt eivät saa olla keinotekoisia järjestelmiä – eli niiden pääasiallinen motiivi ei saa olla verotus.

Jos järjestely todetaan keinotekoiseksi, siihen voidaan soveltaa Suomen lainsäädännössä olevaa veronkiertopykälää.

Se on tai sitten se ei ole keinotekoinen järjestely

Vero-oikeuden professori Marjaana Helminen

Täyttävätkö Fortumin Belgian rahoitusyhtiöjärjestelyt keinotekoisen järjestelyn tunnusmerkit, professori Helminen?

– Se voi olla sitä tai sitten se ei ole. Se saadaan selville vain menemällä oikeusasteeseen ja kysymällä, onko tämä sallittua vai ei. Jos yhtiö pystyy näyttämään muita liiketaloudellisia syitä järjestelyilleen kuin verotus, sitä ei voi syyttää veronkierrosta.

Oliko Fortumilla muita liiketaloudellisia syitä perustaa rahoitusyhtiö Belgiaan kuin Suomen verotuksen ”huono” ennakoitavuus, siihen yhtiö kieltäytyy vastaamasta. Fortumin viestintäosasto torjuu haastattelupyyntöni toteamalla sähköpostissa, että "olemme avanneet Fortumin veroasioita jo aika paljon. Palaamme veroasioihin seuraavan kerran maaliskuussa julkaistavassa vuosikertomuksessa ja keskitämme voimat nyt sen vero-osion kehittämiseen. Jätämme verofoorumin vaihteeksi muille yrityksille."

Selvityspyyntö verottajalle

Viime vuonna verottaja jälkiverotti Fortumia sen vuonna 2007 Belgian rahoitusyhtiöstä saamasta verohyödystä. Verottaja vetosi OECD:n siirtohintaohjeisiin ja asetti Fortumille 136 miljoonan jälkiveron. Fortum valitti ja voitti, koska KHO:n mukaan verotus ei ollut Suomen verolakien mukainen. Nyt luupin alle on joutumassa vuosien 2008 ja sen jälkeinen verotus, ja testiin joutuu veronkiertopykälä.

Fortumin vuoden 2008 verotus vanhenee vuodenvaihteessa. Aika on käymässä vähiin, joten Kirkkonummella Kostiainen on vaihtanut tallivaatteensa pikkutakkiin ja mustaan perperiin. Suuntana on konserniverokeskus Sörnäisissä.

– Jos suomalainen konserni, jonka pääkonttori ja konsernirahoitus ovat Suomessa, perustaa rahoitusyhtiön Belgiaan, niin ainoa syy on verotus. Nyt on aika testata veronkiertopykälän rajat Suomessa.

Verotoimiston aulassa Kostiainen ojentaa Fortumin Belgian rahoitusyhtiöjärjestelyistä kokoamansa aineiston verovirkailijalle. Virkailija kiittää ja iskee etusivulle verohallinnon leiman.

Johtaja Kostiainen on puolensa valinnut.

Lisää aiheesta illan Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 klo 21.00