Arkojen kauriiden juhlakattaus Kristiinan pihalla Nurmeksessa

Harva saa katsella kauriita pihapiirissään, saati metrin päässä olohuoneen ikkunasta. Nurmeslaisen Kristiina Vuorelan ikkunoista kauriit käyvät katselemassa, onko emäntä kotona, ja ikkunan alle tuodaan vasatkin ihailtavaksi. Tarjolla olevat herkkukattaukset hupenevat säännöllisesti.

metsäkauris
Kauris pellon laidalla.
Kauris saapumassa Kristiinan pihalle.Kristiina Vuorela

Kristiina Vuorela asuu luontoihmisen paratiisissa Nurmeksen keskustan kupeella. Reilun pihapiirin laidalta alkaa aukea peltonäkymä, jonka takaa kurkkii Lautiaisen vesi. Toiselta tontin nurkalta alkaa pieni ikimetsän nurkka.

– Olen vuosien aikana laskenut, että pihallani on vieraillut kuutisenkymmentä eri lintulajia. Oravia on paljon, samoin jäniksiä. Myös hirven olen tästä pihaltani nähnyt ja oikein poliisin taholta on vahvistettu, että susikin on rappujen tuntumassa käynyt istuksimassa, Kristiina Vuorela luettelee.

Joitakin vuosia sitten Kristiina huomasi, että pellolla ja pihan reunamilla vieraili kauriita. Niiden ruoan etsintä talven jäisestä maasta oli tiukassa, ja Kristiina ryhty kauriille apuriksi.

– Nyt nämä syövät melkein paremmin, kuin minä itse. Tutun kaupan bioroskiksesta saan käydä pelastamassa kaikenlaista kauriille käypäistä, omenia, rypäleitä ja avocadoja myöten. Heinääkin kävin näille ostamassa, ja kauraa; tottapuhuen tämä on meinannut lähteä vähän lapasesta, Kristiina naurahtaa.

– Pilkon aamulla ensimmäiseksi kauriille hedelmät käypäisen kokoisiksi, ja laitan niille pariin tiettyyn paikkaan pihamaalle kaurapedille hedelmäcocktailit odottamaan. Kauriiden näkeminen tuntuu aina yhtä hienolta! Nyt kun olen ollut tässä kotosalla, tulee omien puuhien ohessa tuon tuosta kurkattua, josko kauriit olisivat saapuneet pihalle, Kristiina kertoo.

Irtokoirat kauriiden kiusana

Kauriiden elämää läheltä seuratessaan Kristiina on toistuvasti joutunut näkemään, miten kauriit säikkyvät irrallaan juoksevia koiria.

– Kauriit ovat arkoja eläimiä, jotka reagoivat todella herkästi ympäristönsä tapahtumiin. Auton tai koiran lähestyminen saa ne katoamaan parilla loikalla metsän suojiin; irtokoiria täälläkin kyllä juoksee ikävän paljon. Minulla ei ole mitään koiria vastaan, mutta kytkettyinähän ne tulisi lainkin mukaan tässä asutuksen reunamilla olla, Kristiina pahoittelee.

Metsäkauris on Euroopan pienin hirvielän. Sen määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Etelä- ja Länsi-Suomessa on jo pysyvä kanta, joka levittäytyy tehokkaasti muualle maahan.

Kaunis kauris on herkkusuu

Ravintonsa puolesta metsäkauris on vaateliain pohjoismaisista hirvieläinlajeista. Se valikoi runsasravinteisimpia ja helpoimmin sulavia kasvinosia. Kesällä ravinnon muodostavat heinät ja ruohot - talvisin puiden ja pensaiden oksat sekä varvut. Runsaslumisina talvina metsäkauriita menehtyy nälkään.

Metsäkauriin talviruokinnan on todettu vähentävän merkittävästi riskiä viljelys- ja metsävahinkojen syntymiseksi. Talviruokinnan piirissä olevien kauriiden ei tarvitse turvautua ns. hätäravintoon, kuten puumaisiin kasvinosiin, jolloin riski puiden syönnistä on hyvin pieni.

– Keskitalvella kauriilla on selvästi vaikeuksia kuoputella ruokaa esiin runsaan lumen tai tiukan jään alta pienillä sorkillaan. Minun pihapiirin tarjoukset otettiin heti mielellään vastaan, ja nyt kun kauriit ovat tottuneet liikkumaan tässä, ne tietävät tarkkaan missä herkut niitä odottavat, Kristiina Vuorela kertoo.

Kauriit käyvät kylmien kuukausien aikana pihallani ruokailemassa useamman kerran vuorokaudessa. Ne tulevat niin lähelle ikkunan taa, että niitä yltäisi vaikka silittää.

Kristiina Vuorela

– Muutaman ruokakasan laitan aina talon lähelle ikkunan alle. Ne selvästi huomaavat, että niitä ihaillaan ikkunan takaa, mutta se ei näytä niitä häiritsevän. Tuntuu uskomattoman hienolta saada katsella arkaa, hienoa eläintä niin läheltä, että sitä ylettäisi vaikka kädellä koskettaa, Kristiina kertoo.

Kesän vasomisen ajan kauriit ovat metsien suojissa, eikä niitä pihapiirissä näy. Syksyn saapuessa ne kuitenkin palaavat tuttuun ruokapaikkaan, ja tuovat vasatkin ihailtavaksi tullessaan.