Juice Leskisestä on suunnitteilla draamaelokuva

Juice Leskisestä julkaistu elämäkerta on herättänyt myös elokuvantekijöiden kiinnostuksen. Syksyn kirjahitiksi nousseen elämäkerran kirjoittaja sanoo Juice-leffan olevan kuitenkin vasta ajatuksen asteella.

Kotimaa
Juice Leskinen ja Coitus Int -yhtye TV2:n Iltatähti-ohjelmassa vuonna 1976.
Juice Leskinen ja Coitus Int -yhtye TV2:n Iltatähti-ohjelmassa vuonna 1976.Arja Lento / Yle

Risainen elämä -elämäkertateoksen uuteen suosioon nostama Juice Leskinen saattaa saada lähivuosina myös oman elokuvansa.

Juice-elämäkerran kirjoittanut Antti Heikkinen sanoo Yle Savon haastattelussa saaneensa kaksi yhteydenottoa "vakavasti otettavilta" tuotantoyhtiöiltä, jotka ovat olleet kiinnostuneita draamaelokuvan tekemisestä suomirock-legendasta.

Nilsiäläiskirjailija korostaa kuitenkin, että nyt ei ole käynnissä yhtään sellaista Juice-leffahanketta, jossa hän itse olisi mukana. Heikkinen luonnehtii asian olevan vasta ajatuksen asteella: vielä ei ole nimiä paperissa eikä tietoa aikatauluista.

– Elokuvan tekeminen on Suomessa niitä epävarmimpia hommia. Tarvitaan oikeat tekijät ja oikeat näyttelijät, itsekin käsikirjoittajana ja näyttelijänä toiminut Heikkinen pyörittelee.

Heikkinen on tehnyt aiemmin yhteistyötä muun muassa elokuvaohjaaja Markku Pölösen kanssa. Pölönen ei kuitenkaan ole kertomansa mukaan tekemässä Juice-elokuvaa, vaikka sanookin olevansa aiheesta kiinnostunut.

– Kukapa ei olisi kiinnostunut? Aihe on hieno. Jokuhan (Juice-elokuvan) varmasti tekee, hän ennustaa.

Antti Heikkisen mielestä Suomessa on "yksi näyttelijä, joka pystyisi Juicea näyttelemään". Heikkinen jättää kuitenkin arvailujen varaan, kuka hänen suosikkinsa rooliin on.

Juice Leskinen syntyi Juankoskella Pohjois-Savossa vuonna 1950 ja hän kuoli Tampereella vuonna 2006. Hänestä kertova _Risainen elämä _on noussut syksyn kirjahitiksi: viime viikon loppuun mennessä sitä oli myyty peräti 39 000 kappaletta.

– Suosio kertoo varmaan enemmänkin Juicen merkityksestä kuin kirjasta itsestään. Mutta en voi sitäkään voi väittää, että tuntuisi kenkkumaiselta, miten hyvää palautetta kirjasta on tullut. Ja parempi niin: jos tuommoisesta aiheesta kirja olisi ollut läpeensä paska, se olisi ollut kirjallinen itsemurha, elämäkerturi Heikkinen vähättelee.