Jo yksikin maton ravistelu voi reväyttää olkapääsi

Olkapäävammat ovat nykyään hyvin yleisiä. Moni tuskailee öisin kiertäjäkalvosimensa kanssa ja pelkää leikkausta. Ei kannata, suurin syy olkapäävammoihin on vanhenemisen aiheuttama rappeutuminen. – Ihmistä ei korjata kuin pesukonetta, sanoo ortopedi Petri Salonen.

terveys
Ortopedi Petri Salonen kokeilee OMT fysioterapeutti Mauno Lahtisen olkapäätä.
Ortopedi Petri Salonen kokeilee OMT fysioterapeutti Mauno Lahtisen olkapäätä.Maarit Piri-Lahti / Yle

Olkapäänsä kanssa kannattaa olla varovainen. Varsinkin jo hapertunut, "rappioitunut" olkapää saattaa revähtää täysin yllättäen. Sama olkapää voi kestää kaatumisen jonain päivänä vallan hyvin, toisena taas ei.

– Ei siihen tarvita kuin yksi väärä äkillinen heilautus, sanoo OMT fysioterapeutti Mauno Lahtinen Hämeenlinnasta ja kuvailee, miten henkilö on saattanut hiihtää Lapissa viikon aikana yli sata kilometriä ja tulee reippaana kotiin ja puistelee isoa mattoa. Naps, kiertäjäkalvosin repeää.

Ortopedi Petri Salonen kertoo, että nykyään olkapäävammoja sattuu enemmän, koska eri liikuntalajeja harrastetaan paljon ja myös väärät työasennot nostoissa aiheuttavat vammoja.

– Kipeän olkapään vaivoja on ollut jo pitkään ja sitten pahenee, kuvailee Salonen.

Keho ei ole valmistaunut uuteen harrastukseen. Ihminen liikkuu nykyään myös iäkkäänä aktiivisesti, mutta kehon kuunteleminen tahtoo unohtua. Vihlaiseva kipu on aina selvä varoitusmerkki.

Moni sanoo, että kun olen aina tehnyt näin, miksi en enää voi

Mauno Lahtinen

– Nykyinen elämäntapa ja tietokoneella kököttäminen ei pidä fysiikkaa kunnossa; emme kestä rasitusta, joka tulee vaikkapa kesämökillä lapioidessa. Kannattaa myös katsoa, mitkä ne sosiaaliturvatunnuksen kaksi viimeistä numeroa ovat. Ensiksi tutustutaan lajiin ja vasta sitten tehostetaan tekemistä. Moni sanoo, että kun olen aina tehnyt näin, miksi en enää voi. Mutta kymmenen vuottakin on pitkä aika; fysiikka vanhenee mutta mieli nuortuu. Ennen kärsi iskeä lentopalloa tai lyödä tennismailalla, nyt yksi ainoa isku ja kuuluu kivulias rusahdus, Mauno Lahtinen kertoo.

Se kuuluisa kiertäjäkalvosin

Ihmiset tietävät, että olkapään rakenne on hankala. Se on elimistön liikkuvin nivel ja liikeradaltaan ainutlaatuinen. Dominoivan käden, yleensä oikean, olkapää on paremmassa kunnossa motorisilta valmiuksiltaan.

– Varsinkin lapaluun hallinta on korostunut olkapäiden hoitamisessa, Lahtinen opastaa.

Kivuliaitten olkapäittensä kanssa taisteleva on usein kuullut sanan kiertäjäkalvosin. Taustalla voi olla myös iän tuomaa rappeutumaa.

– Kiertäjäkalvosimen repeämä voi olla hyvin kivulias ja jäädä oireilemaan pitkäksi aikaa.

Kiertäjäkalvosimen traumaattinen repeäminen syntyy, jos kaatuu liukkaalla kelillä. Olkapää voi jäädä vartalon alle tai olla ojennettuna, jolloin joko yksi tai useampi jänteistä repeää tai osittain. Ortopedi Petri Salosen mukaan vammat paranevat yleensä varsin hyvin, tosin hitaasti, mutta jos repeämä on totaalinen eli jänne irtoaa luusta, ei niveleen synny enää liikettä, vaikkei kipua olisikaan.

– Yleisin vamma on supraspinatusjänteen repeäminen eli olkaluun kohottajalihaksen liike jää pois. Osittain revennyt on yleensä paljon kipeämpi. Hartia nousee ylöspäin mutta käsi ei tule perässä, Lahtinen kuvailee.

Kuntoutus tärkeää

Olkapäävammojen ehkäisy on arkipäivän asioita; katso, onko rappuralli jäässä. OMT fysioterapeutti Mauno Lahtinen käyttää termiä bodyimagen hahmottaminen, että ihminen aistii liikkeet paremmin. Näin esimerkiksi uusissa harrastuksissa, kuten kahvakuulatreeneissä on tärkeää. On hyvä myös tarkkailla, onko lihasjännitystä, kireyttä. Tällöin yksikin harhaliike saattaa aiheuttaa isomman vamman kuin tavallisesti.

Fysioterapeutti pystyy kuntouttamaan revennyttä olkapäätä, mutta tärkeintä on tietää vaivan tarkka laatu.

– On kaikille turhauttavaa kuntouttaa kuukausikaupalla lihasta, jonka vaiva onkin vakavampi ja kuntoutus polkee paikoillaan. Esimerkiksi repeämän aluetta ei saa kuormittaa liikaa. Täytyy löytää oikeanlainen lavan ja olkanivelen toiminta, että käsi toimisi mahdollisimman oikein ja vahvistaa niitä lihaksia.

Leikkausta pitääkin pelätä, minäkin pelkään. Ihmistä ei korjata kuin pesukonetta

Petri Salonen

Moni pelkää tähystysleikkausta. Ortopedi Petri Salonen sanoo, että leikkausta pitääkin pelätä.

– Olen saanut monta asiakasta ymmälle, kun olen sanonut itsekin pelkääväni. Tarkoitan, että leikkaukseen liittyy aina liittyy riskejä. Se pitää olla hyvin mietitty ja harkittu, mitä hyötyä leikkauksesta on vai onko parempi olla leikkaamatta. Mielestäni on tärkeintä, että minkälaista haittaa olkapäävamma aiheuttaa päivittäisissä toimissa ja ennen kaikkea, kuinka kipeä se on. Olkapäävamma voi aiheuttaa ongelmia myös muualle, kuten niskaan.

Toipuminen leikkauksesta vie yli puolisen vuotta.

– Ihmistä ei korjata kuten pesukonetta. Jokainen vamma on erilainen ja toiset toipuvat nopeammin. Joillekin jää pysyvää haittaa. Karkeasti voi sanoa, että paranemis- ja toipumisaika ovat kaksi eri asiaa. Se, että ollaan 2-3 kk sairauslomalla ei tarkoita, että ollaan kipeitä, aika menee leikkauksesta palautumiseen ja siihen että saadaan fysioterapiaharjoitukset vauhtiin. Vuoden päästä voi sanoa, millainen leikatusta olkapäästä tuli.

Esimerkiksi kiertäjäkalvosimen lihakset menettävät massansa nopeasti, ja niiden takaisin saaminen on hidasta.