1. yle.fi
  2. Uutiset

Vuodessa kertyy yli tonnin vaippajätevuori – vaippapallot pitäisi tyhjentää kakasta

Lapsiperheiden kertakäyttövaipoista muodostuu vuodessa jopa yli tuhannen kilon jätekasa. Kaatopaikoilla hajotessaan vaippamytyt tuottavat metaania ja joskus myös haitallisia valumia. Kotitalousjätteestä hyödynnetään yhä suurempi osa, mutta kestovaippa on edelleen ekologisin vaihtoehto.

luonto
Vauva vaipoissa.
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Vaipat ovat päätyneet vuosien ajan kaatopaikkajätteen joukkoon. Vaippamyttyjen hajotessa syntyy esimerkiksi metaania, joka kuormittaa ympäristöä. Kotitalousjäte hyödynnetään kuitenkin monessa paikassa jo lähes kokonaan.

Etelä-Karjalassa lapsiperheiden vaippamytyt matkaavat ensin Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Siellä ne pakataan ja lähetetään edelleen poltettaviksi.

– Vaippojen määrää ei erikseen mitata, mutta kyllähän niitä kertyy. Tavalliset kertakäyttövaipat kuuluvat kuivajäteastiaan. Nykyään ne päätyvät energiahyötykäyttöön. Jätteet kuljetetaan Etelä-Karjalasta Riihimäelle Ekokemin voimalaitokselle ja poltetaan siellä hallitusti. Kaatopaikalle ei tätä kuivajätettä enää päädy, kertoo Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tiedottaja Mari Ilvonen.

Ekokemin jätevoimalassa kotitalousjätteestä, eli myös vaipoista, saatavasta energiasta tuotetaan pääosin lämpöä kaukolämpöverkkoon.

Arvioiden mukaan yhden lapsen kertakäyttövaipoista kertyy vuosittain jopa yli tuhat kiloa vaippajätettä. Arviot vuodessa syntyvän vaippakasan suuruudesta lapsiperheissä vaihtelevat sadoista kiloista Kestovaippayhdistyksen 1 500 kiloon (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan vastaava luku on 1 134 kiloa.

Vaippojen sisältö pitäisi heittää pönttöön

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa kertoo, että vaipoista pitäisi poistaa kaikki ylimääräinen ennen roska-astiaan heittämistä.

Vaippa on siinä mielessä ongelmallista jätettä, että sitä ei voi kierrättää. Vaipasta pitäisi pudottaa kaikki irrallinen vessanpyttyyn.

Tuuli Myllymaa

– Vaippa on siinä mielessä ongelmallista jätettä, että sitä ei voi kierrättää. Vaipasta pitäisi pudottaa kaikki irrallinen vessanpyttyyn. Nykyään on myös biohajoavia vaippoja, mutta kaikille oikea paikka on sekajäte. Sekajätteen hyödyntäminen vaihtelee alueittain.

Kaatopaikkasijoittamista pyritään jatkuvasti vähentämään, mutta alueellisia eroja on edelleen. Vaippajäte voi aiheuttaa kaatopaikoilla erilaisia valumia.

Tuuli Myllymaan mukaan kestovaipat olisivat kaikkein ekologisin vaihtoehto. Kestovaippojen käyttö tuo kuitenkin lisätyötä ja -vaivaa. Lisäksi kestovaippojen pesu tuottaa omat ympäristökuormituksensa.

– Kestovaippojenkin kanssa pitää kiinnittää huomiota pesuun ja mielellään kuivata esimerkiksi ulkona. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että kaikissa tapauksissa vaippojen sisältö päätyisi jätevesien joukkoon, eikä kaatopaikalle tai poltettavaksi.

Vaikka lähes kaikki kertakäyttövaipat saadaan Etelä-Karjalassa energiahyötykäyttöön, niin vaippojen valmistus ja jätekuljetukset kuormittavat ympäristöä edelleen.

Lue seuraavaksi