"Tässä kaupungissa ei ole seriffiä" – näin suomalaista huijataan nettikaupassa

Verkkokauppahuijausten taustalla on usein järjestäytynyttä rikollisuutta, jolloin huijaukset ovat ammattimaisia, monimutkaisia ja tehokkaita.

talous
Nainen käyttää läppäriä.
Yle

Suomalaisten verkko-ostaminen kasvaa ohjelmistoyhtiö Adoben ennusteen mukaan yli 10 prosenttia tänä joulusesonkina verrattuna viime vuoteen. Jouluostoksia tehdään aiempaa enemmän myös ulkomaisista verkkokaupoista, arvioi puolestaan Kaupan liitto.

Viime vuonna Euroopan kuluttajakeskusten verkoston käsittelemistä yli 30 000 valituksesta kaksi kolmasosaa koski verkkokauppaa.

Keskusrikospoliisin arvion mukaan nettipetoksen uhriksi joutuu Suomessakin vuosittain mahdollisesti jopa tuhansia ihmisiä. Huijaukset verkkokaupassa ovat KRP:n arvion mukaan lisääntymään päin, vaikka tarkkoja tilastoja ei olekaan saatavilla.

Jo pelkästään se, että internetiä käyttävien ihmisten määrä on kasvanut, on lisännyt verkkohuijausten määrää. Rikolliset myös levittäytyvät sinne missä kuluttajat ovat, sanoo keskusrikospoliisin vanhempi rikoskonstaapeli Juhani Immonen.

– Ylipäätään internetiä hyödyntävää tekniikkaa käyttää paljon suurempi osa ihmisistä nykyään. Nyt voi jopa sanoa, että kaikki ikäryhmät käyttävät internetiä, jolloin kaikista ikäryhmistä löytyy potentiaalisia uhreja. Ja toisaalta, tietysti rikolliset toimivat niin, että jos jossain on mahdollisuutta toimia, niin sinnehän mennään. Eli kun nettiostaminen on yleistynyt, niin siinä samassa erilaiset huijaukset yleistyy ja muokkautuu myös sen kentän mukaan, Immonen kertoo.

Onko diili liian hyvä ollakseen totta?

Huijatuksi voi joutua joko nettihuutokaupoissa tai ihan tavallisessa verkkokaupassa.

Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä olekaan totta.

– Erotuksena käyttäisin sitä, että huutokaupassa myyjäpuolena on oletetusti yksityinen henkilö, kun tavalliset ihmiset myy tavaroita toisilleen. Nettikaupassa oletuksena on, että yritys myy tavaroita. Usein erona on myös se, että huutokaupasta ostetaan käytettyjä, ja kaupasta uusia tavaroita. Yhteistä huijauksen tunnistamisessa on yleensä aina se, että pitää kiinnittää huomiota siihen, onko se diili liian hyvä ollakseen totta, Immonen sanoo.

Tutullakin verkkosivulla voi huonossa tapauksessa joutua huijatuksi, Immonen muistuttaa. Laillisen verkkokaupan sivut voidaan mahdollisesti kopioida ja luoda niistä huijaussivusto, joka näyttää samalta kuin se tuttu ja turvallinen verkkosivu.

Lisäksi on mahdollista kopioida maksusivut, eli kun verkkokaupasta siirtyy maksamaan tilaustaan, kuluttaja ohjataankin huijaussivulle. Silloin on Immosen mukaan todennäköisesti kyse siitä, että oma tietokone on saanut viruksen ja saastunut.

Tilatun ja maksetun tavaran saamatta jäämisen lisäksi yleinen huijauskeino on niin sanotut tilausansat, jolloin tilaaja sitoutuu ehkä huomaamattaankin tilaamaan esimerkiksi kuukausittain jotain tuotetta. Pienikin präntti tilausehdoissa kannattaa siis tutkia tarkkaan, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta muistutetaan.

– Yleensä tilausansa on sellainen, että luvataan jotain todella halvalla tai jopa ilmaiseksi ja sitten sieltä löytyykin erilaisia sopimusehtoja. Joskus ne sopimusehdot on tilatessa ollut ihan selvästi näkyvissä ja joskus taas vähän vaikeammin. Jos ne olisi pitänyt havaita, niin ei sitä sitten voi vedota siihen harhaanjohtamiseen, kommentoi lakimies Jari Suurla Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Itsekin voit tehdä rikoksen

Tässä kaupungissa ei ole seriffiä -slogania käyttävällä Tieto lisää turvaa -sivulla (siirryt toiseen palveluun) muistutetaan, että ulkomaisista verkkokaupoista tilatessa kuluttajan kannattaa myös selvittää, täyttääkö tilattava tuote EU:n vaatimukset esimerkiksi turvallisuuden osalta.

Suomalaiset tilaavat netistä myös ravintolisiä ja lääkkeitä. Valtaosa internetin lääkkeitä myyvistä sivustoista on kuitenkin laittomia. Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen ETA-alueen ulkopuolelta on myös kielletty, eli kuluttaja voi tehdä verkko-ostoksillaan myös itse rikoksen.

Myös joululahjaostoksissa kannattaa olla tarkkana, sillä lahjan tilaamisessa ulkomailta on riskinsä, Tullista muistutetaan. Jos ostat esimerkiksi sähkölaitteita EU:n ulkopuolelta, vastaat itse laitteen turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta.

– Ulkomaisesta verkkokaupasta tilatessa vastuu tuotteen turvallisuudesta tai määräysten mukaisuudesta on täysin sillä ostajalla. Jos ostaa sen vaikka lahjaksi ja sitten jos tapahtuu joku onnettomuus, niin se on minun käsittääkseni silloin sen tilaajan vastuulla. Siis jos valmistaja on jossain, josta ei ikinä sitä kiinni saa, niin kyllä se silloin jää sen tilaajan vastuulle, sanoo laboratorionjohtaja Janne Nieminen Tullilaboratoriosta.

Jos tulet huijatuksi

Useiden eri viranomaistahojen huomio on kiinnittynyt verkkokaupan ongelmiin. Harmaa talous, musta tulevaisuus- (siirryt toiseen palveluun) sekä Tieto lisää turvaa (siirryt toiseen palveluun) -sivustot antavat netissä tietoa verkkokaupankäynnin riskeistä. Itseään ei kuitenkaan ole syytä ruoskia, vaikka tulisikin huijatuksi.

– Huijausten taustalla on usein järjestäytynyttä rikollisuutta, eli sitä tehdään ikään kuin ammatikseen, jolloin ne huijaukset ovat hyviä ja tehokkaita, niitä on kehitetty vuosien varrella ja ympäri maailmaa. Ei pidä liikaa ruoskia siitä itseään jos tulee huijatuksi, koska niin on tulleet monet muutkin ympäri maailmaa, sanoo KRP:n Juhani Immonen.

luottokortti
Verkossa kannattaa tarkkailla esimerkiksi sitä, ettei anna liian helposti pankkitietojaan.Derrick Frilund / Yle

Vanhempi rikoskonstaapeli painottaa kuitenkin, että sinisilmäisyyteen kannattaa herätä ajoissa: verkossa kannattaa tarkkailla esimerkiksi sitä, ettei anna liian helposti pankkitietojaan. Myös verkkokaupan ulkoasuun ja osoitteeseen on syytä kiinnittää huomiota.

Suomalaisen verkkokaupan paljastuminen huijaukseksi on vielä suomalaisen poliisin selvitettävissä. Usein tilanne on kuitenkin se, että jos rahat on siirretty ulkomaille ja tekijät ovat ulkomailla, varoja ei enää takaisin saa. Poliisin mukaan ennaltaehkäisy ja varovaisuus ovatkin erittäin tärkeitä, kun tehdään ostoksia verkossa.

– Turvallisintahan sinänsä on maksaa joko niin, että se menee kansainvälisen luottokorttiyhtiön kautta, jolloin on mahdollista saada sitä kautta niitä rahoja takaisin, jos tulee huijatuksi. Suomalaisissa kaupoissahan taas on suomalaiset pankit ja niiden kautta maksu. Siinä pitää sitten vain olla tarkkana, että se menee sinne oikean pankin maksusivustolle, Immonen sanoo.

Immonen sanoo, että jos uskoo tulleensa huijatuksi verkkokaupassa, asia kannattaa nostaa esiin kavereiden tai läheisten kanssa, ja kysyä heidän mielipidettään asiasta. Huijauksesta kannattaa myös aina tehdä rikosilmoitus paikalliselle poliisille.

– Sen sanon, että verkkokauppahuijaukset on monimutkaisia ja tehokkaita. Kannattaa siis jatkossa toimia varovaisemmin kuin aiemmin, Immonen muistuttaa.