yle.fi-etusivu

Vanhasta vaatejätteestä kuoriutuu vajaassa vuorokaudessa kokonaan uusi kangas

VTT on kehittänyt menetelmän, jolla jätetekstiilistä sadaan uuden veroista kangasta. Menetelmässä tekstiilin sellumolekyylit irrotetaan liuottamalla ja järjestellään uudeksi raaka-aineeksi.

Kotimaa
Jätetekstiiliä muutetaan kankaaksi.
Yle

Suomessa kulutetaan vaatteita ja erilaisia kodintekstiilejä noin 70 000 tonnia vuodessa. Tästä määrästä noin puolet on selluloosapohjaista materiaalia, joka VTT:n kehittämän menetelmän avulla voidaan muokata uudeksi kankaaksi.

– Me pystymme tällä menetelmällä palauttamaan useamman kymmenen prosenttia Suomessa käytettävästä tekstiilistä kierrätettynä takaisin, laskee tutkimusprofessori Ali Harlin.

Prosessissa jätetekstiilit ensin puhdistetaan ja sitten liuotetaan viskoottiseksi massaksi. Massa viedään putken kautta kehruupäähän, jossa se menee tuhansien reikien läpi, näin syntyy touvi. Touvi kiteytyy seuraavaksi uudelleen. Sen jälkeen prosessissa on vuorossa vetokenttä, jossa kuitu lujittuu. Sitten kuitu pestään ja otetaan kehiölle.

Koko prosessiin kuluu aikaa vajaa vuorokausi, selittää professori Harlin.

Kun kangas on valmis, ei muuta kuin räätäli hommiin ja lopputuloksena syntyy esimerkiksi takki, housut tai liivit.

Puu korvaa kangasta

Me pystymme tällä menetelmällä palauttamaan useamman kymmenen prosenttia Suomessa käytettävästä tekstiilistä kierrätettynä takaisin.

Ali Harlin

Jos jätetekstiiliä ei ole saatavilla tarpeeksi voidaan sekaan pistää puuta ilman että lopputulos kärsii.

– Raaka-aineeksi kelpaa käytännössä mikä tahansa selluloosa. Minun päälläni olevat liivit esimerkiksi on tehty puusta, selventää professori Harlin, ja näyttää yllään olevaa vaatekappaletta, joka näyttää aivan kaupasta ostetuilta kangasliiveiltä.

VTT:n mukaan kuitujen kierrätys heidän menetelmällään on taloudellisesti kannattavaa.

– Tämä on nyt kannattavuuden rajalle tullutta teknologiaa. Osat, joita käytetään ovat hyvin pitkälle koeteltuja eli kyseessä on oikeastaan teknologian uudesta kombinaatiosta. Me pystymme ottamaan tämän prosessiin kaupalliseen käyttöön muutamassa vuodessa, sanoo tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä.