Suomalaisjoukkojen saldo Afganistanissa: 65 henkeä uhkaavaa tilannetta

– Pitää toimia, eikä vain piiloutua kiven taakse ja odottaa, että vastustajalta loppuvat patruunat, sanoo kapteeni Kai Uitto, joka on ollut mukana useissa tulitaisteluissa Afganistanin ISAF-operaatiossa. Tulitaisteluja on ollut kymmeniä, ilmenee Puolustusvoimilta saaduista tiedoista.

Kotimaa
Kapteeni Kai Uitto
Kapteeni Kai Uitto joutui useisiin tulitaisteluihin palvellessaan Afganistanissa jääkärikomppanian päällikkönä vuonna 2012.

Suomalaisjoukot ovat osallistuneet Afganistanissa yhteensä 44 tulitaisteluun ja vastanneet tuleen 30 kertaa ISAF-operaatiossa vuosina 2008–2014, selviää Puolustusvoimien A-studiolle toimittamasta yhteenvedosta. Lisäksi suomalaisia vastaan on tehty 21 räjähdeiskua, joista kaksitoista on ollut tienvarsipommeja ja yhdeksän raketti-iskuja tukikohtiin.

Ensi kertaa julkaistavaan tilastoon on koottu tietoja suomalaisjoukkojen sotilaallisesta toiminnasta Afganistanissa. Puolustusvoimien mukaan tulitaistelut ja räjähdeiskut olivat ennen vuotta 2008 harvinaisia, joten lukujen pitäisi kuvata suomalaisten toimintaa hyvin.

Suomalaisiin kohdistuneita iskuja -grafiikka
Eniten iskuja Afganistanissa palvelevia suomalaissotilaita vastaan on tehty vuosina 2009–2010.Yle Uutisgrafiikka

Suomalaisten henkeä uhkaavia tilanteita on ollut eniten vuosina 2009–2010. Puolustusvoimien mukaan tätä aiemmin oli ainoastaan muutama, joskin erittäin vakava, vaaratilanne, joihin lukeutui yhden suomalaisen rauhanturvaajan kuolemaan johtanut räjähdeisku vuonna 2007.

Suomalaisia rauhanturvaajia on kuollut Afganistanissa kaksi. Toinen heistä menehtyi vuonna 2011 tienvarsipommin räjähdyksessä. Loukkaantuneita on ollut viisitoista.

Tulta käytetty harkiten

– Olimme etenemässä kohti kylää ja yhtäkkiä kylän suunnasta avattiin tuli yllättäen. Samalla vasemmalta sivustalta, vähän kauempaa, meidän marssiletkaan avattiin myöskin tuli. Osa joukoista oli ajoneuvoissa ja osa tarkastamassa tietä tienvarsipommeista, ettemme aja niihin. Suojauduimme ja pyrimme vastaamaan tuleen, kuvailee useissa eri taisteluissa vuonna 2012 mukana ollut kapteeni Kai Uitto.

Uitto palveli Afganistanissa jääkärikomppanian päällikkönä. Hän korostaa, että suomalaiset käyttävät tulta harkiten, vain hätävarjeluun ja itsepuolustukseen.

Suomalaisiin kohdistuneita iskuja kuukausittain -grafiikka
Vuosina 2009–2014 valtaosa suomalaisiin Afganistanissa kohdistuneista iskuista tapahtui kesän ja alkusyksyn kuukausina.Yle Uutisgrafiikka

– Jos meitä vastaan hyökätään käsiasein, singoin, improvisoiduin IED-räjähtein, niin se on henkeä uhkaava vaara, johon on jotenkin reagoitava. Aina pitää kuitenkin miettiä, että tulenkäytön pitää johtaa johonkin. Esimerkiksi suojataan oma toiminta tai pyritään saamaan tilanteessa aloite. Pitää toimia, eikä vain piiloutua kiven taakse ja odottaa, että vastustajalta loppuvat patruunat.

Olimme etenemässä kohti kylää ja yhtäkkiä kylän suunnasta avattiin tuli.

Kai Uitto

Puolustusvoimien yhteenvedon mukaan suurimmassa osassa tulitaisteluita suomalaiset ovat joutuneet ampumaan takaisin.

– Ammumme tähdättyjä laukauksia. Räiskintää se ei ole. Tulta pyritään käyttämään juuri niin, että tuolta meitä ammutaan, niin siihen käytetään myöskin tulta, sanoo Uitto.

Haglund kiistää tappamisen

Tiedot tulitaistelujen määrästä ovat tuttuja puolustusministeri Carl Haglundille (r.). Haglund kuitenkin kiistää, että hän olisi saanut oman ministerikautensa aikana tietoja siitä, onko suomalaisten toiminta aiheuttanut tappioita vastapuolella eli Afganistanin kapinallisryhmien keskuudessa.

– Suomalaiset sotilaat eivät tapa ihmisiä. Se kuulostaa aika hirveältä. Suomalaissotilaat ovat jossain tilanteessa vastanneet tuleen, ja jos siitä on koitunut vastapuolelle mahdollisesti tappioita, niin siitä emme varmasti tiedä, painottaa Haglund.

Puolustusministerin mukaan ei ole olemassa tietoja tai edes arvioita siitä, kuinka paljon vastustajan puolelle on mahdollisesti tullut menetyksiä tulitaisteluissa suomalaisten kanssa.

Haastattelemiemme sotilaiden mukaan tällaisia arvioita kuitenkin tehdään Nato-johtoisen ISAF-operaation omiin, sisäisiin raportteihin. Kansallisiin raportteihin, joita myös Suomeen lähetetään monikansallisesta operaatiosta, tällaisia tietoja ei kuitenkaan ole ainakaan Suomen osalta enää viime vuosina kirjattu.

Niukka tiedotuslinja

Jos vastapuolelle on koitunut mahdollisesti tappioita, niin siitä emme varmasti tiedä.

Carl Haglund

Muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, armeijat ovat kertoneet huomattavasti Suomea avoimemmin omien ISAF-joukkojensa sotilaallisesta toiminnasta. Muualla myös poliitikot puhuvat avoimesti Afganistanin sodasta, jossa ISAF on asettunut laillisen hallituksen ja sitä tukevien viranomaisten puolelle, kapinallisryhmittymiä vastaan.

Suomessa tiedottaminen on ollut niukkaa. Taisteluista on Puolustusvoimien mukaan pyritty tiedottamaan, mutta käytännössä niistä on kerrottu vain vähän. Esimerkiksi mainintoja tuleen vastaamisesta tai ylipäätään yksityiskohtia taisteluiden kulusta ei juuri löydy tiedotteista.

Kai Uiton kuvailema taistelutilanne kuvattiin Puolustusvoimien tiedotteessa näin:

"Rauhanturvaajat tulikosketuksissa Afganistanissa – ei henkilövahinkojaAfganistanin armeijan joukkojen kanssa partioimassa ollutta suomalais-ruotsalaista osastoa kohti avattiin tuli käsiaseilla ja singoilla Pohjois-Afganistanissa Naw Shahr-e-Hotakin kylässä noin 40 km Mazar-e-Sharifista länteen tänään noin klo 15.00 paikallista aikaa. Suomalais-ruotsalaisen osaston jatkaessa alkuperäistä tehtäväänsä ruotsalaisen osaston edessä räjähti tienvarsiräjähde noin klo 16.50 paikallista aikaa. Samassa yhteydessä osastoa kohti avattiin tuli käsiasein.Suomalais-ruotsalainen osasto vastasi tuleen molemmissa tulikosketuksissa.Tapahtumista ei ole aiheutunut henkilövahinkoja. Tilanne alueella on tällä hetkellä rauhallinen. Joukko jatkaa toimintaansa alueella." (1.6.2012)

Tiedote noudattaa tuttua kaavaa, jossa korostetaan, että tilanne on palautunut normaaliksi ja suomalaisosapuolelle ei ole tullut vahinkoja.

Vastapuolen tilanteesta, esimerkiksi heidän tappioistaan, löytyy mainintoja vain muutamasta Afganistania koskevasta tiedotteesta:

”Iskun tekijä kuoli räjähdyksessä.” (3.7.2009)”On mahdollista, että hyökkääjälle on aiheutunut tappioita.” (5.8.2009)”Kolme hyökkääjää sai surmansa osaston puolustautuessa.” (9.10.2009)

Seuraavaksi jatko-operaatio

Millä tavalla Suomi haluaa toimia Afganistanissa tulevaisuudessa?

Reilun vuosikymmenen kestänyt ISAF-operaatio päättyy vuoden lopussa ja muuttuu ensi vuonna Resolute Support -nimellä kulkevaksi jatko-operaatioksi, jossa suomalaiset edelleen jatkavat. Suomalaisten voimankäytön mandaatti säilyy jatko-operaatiossa samana.

ISAF:issa ehti palvella noin 2 000 suomalaista. A-studio haastatteli heistä kolme. Kai Uiton lisäksi kaksi Afganistanissa työskennellyttä rauhanturvaajaa halusi antaa haastattelut nimettöminä. Heidän toiveensa on, että Suomessakin alkaisi "ruotsalainen linja", eli että Afganistaniin liittyvistä vaikeistakin asioista alettaisiin viimein puhua julkisesti.

Lisää Afganistanista illan A-studiossa 17.12.2014 TV1:ssä klo 21.05.