Laestadiuksen Jumala oli naishahmo

Laestadius tunnetaan lähinnä jyrkkänä herätysliikkeen perustajana. Äitinsä puolelta saamelainen Laestadius oli kuitenkin paitsi uskonnollinen johtaja, myös tiedemies ja kasvitietelijä. Jälkipolvilta on unohtunut sekin, että Laestadiuksen Jumalalla oli rinnat.

Kotimaa
Lars Levi Laestadius (1800 - 1861)
Lars Levi Laestadius (1800 - 1861) lei ruoŧŧelaš báhppa, gii álggahii kristtalaš lihkadusa, mii váikkuhii olu sámiid eallimii. Son lei maid dieđalaš dutki ja dutkkai šattuid ja sámi dološ oskku.Yle
Lars Levi Laestadius (1800 - 1861)
Lapin Yliopiston pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä haastattelee Bikka Puoskari.

Lars Levi Laestadius oli pappi, Kaaresuvannon kirkkoherra ja herätysliikkeen jyrkkänä julistajana tunnettu perustaja. Tämä kaikki on jälkipolville tuttua.

Laestadius oli kuitenkin muutakin: esimerkiksi ahkera kasvitieteilijä, saamelainen tiedemies ja Ranskan kunnialegioonan ritari.

Kunnialegioonan tunnustuksen Laestadius sai opastettuaan Ranskan kuninkaan Louis-Philippen lähettämää retkikuntaa pohjolan matkoilla 1830-luvulla.

Kuninkaan retkikunnan opas

Louis-Philippe oli Ranskan viimeinen kuningas. Ennen kuninkaaksi kruunaamistaan hän oli matkustanut itsekin Suomen Lappiin ja jättänyt samalla retkelläjälkeensä aviottoman pojan: Muonion papin vaimon siskon kanssa saadun Erikin.

Laestadius kutsuttiin sinne [oppaaksi] Kaaresuvannon pastorina, kasvitieteilijänä ja saamelaisena.

Juha Pentikäinen

Myöhemmin, hallitessaan Ranskaa jo kuninkaana, Louis-Philippe lähetti ranskalaisen retkikuntansa tutkimaan pohjolaa.

– Kun Ranskalla meni huonosti siellä Amerikan valtauksessa, niin pohjoisella merellä haluttiin näyttää ranskalaisen purjehtijan kunto, kertoo Lapin Yliopiston pohjoisen etnografian professori Juha Pentikäinen.

Kylmiin pohjoisiin oloihin suuntaava retkikunta tarvitsi myös oppaita. Oppaita tiedusteltiin Tanskan ja Ruotsin hoveista, joista sitten tuli asiantuntijoita. Yksi heistä oli Lars Levi Lestadius.

– Laestadius kutsuttiin sinne Kaaresuvannon pastorina, kasvitieteilijänä ja saamelaisena, Pentikäinen sanoo.

Laestadius opasti retkikuntaa pitkän hankalan matkan Kaavuonosta Altajokea pitkin monen saamelaisen porokylän kautta Kautokeinoon ja Kaaresuvantoon.

Laestadiuksen vaiettu saamelaisuus

Retkikunnan mukana Laestadius paitsi opasti matkalaisia, myös keräsi kasveja ja viihdytti ranskalaisia iltanuotioilla.

– Hän kertoi staalosta ja muista saamelaisten tarinoista. Ranskan retkikunta kiinnostui tästä ja Laestadiukselta tilattiinkin historia saamelaisista, professori Juha Pentikäinen kertoo.

Hänet haluttiin selittää herätysmiehenä ja fundamentalistisena julistajana.

Juha Pentikäinen

Varsinaista saamelaisten historiaa Laestadius ei kirjoittanut, mutta jos hän olisi niin tehnyt, olisi hän kirjoittanut oman kansansa historian.

– Hän oli saamelainen. Voisi sanoa, että saamelaisuus iti äidinperintönä. Äiti puhui piitimensaamea, Pentikäinen sanoo.

Lapsena Lars Levi itsekin leikki veljiensä Carl Ericin ja Petruksen kanssa luulajansaameksi. Sittemmin Laestadiuksen saamelaisuus on painunut pimentoon. Professori Juha Pentikäisen mielestä se on outoa.

– Se on vaiettu asia ja minä olen ihmetellytkin, että miksi. En oikein löydä sille järkevää selitystä.

Pentikäinen arvelee, että Laestadiuksen saamelaisuudesta vaikeneminen liittyy hänen kiisteltyyn hahmoonsa.

– Herätysliike syntyi. Ja kirkollinen taisteluasema. Laestadiustahan syytettiin myös Kautokeinon kapinan liikkeelle sysäämisestä, vaikka hänellä ei oikeastaan ollut mitään osaa eikä arpaa sen syntyyn, Pentikäinen sanoo.

Muitakin kiistoja Laestadiuksen elämässä riitti.

– Tuli kaikenlaisia syytöksiä ja hänen elämänsä kymmenen viimeistä vuotta kuluivat siihen, kun hän joutui puolustautumaan hengellisen ja maallisen tuomioistuinten edessä, toteaa Pentikäinen.

Maton alle lakaistut tieteelliset meriitit

Myös Laestadiuksen tieteellinen toiminta on painunut unohduksiin.

Myös kaikki hänen tieteelliset meriittinsä lakaistiin maton alle.

Juha Pentikäinen

– Hänet haluttiin selittää herätysmiehenä ja fundamentalistisena julistajana. Kaikki hänen tieteelliset meriittinsä lakaistiin maton alle.

Professori Juha Pentikäisen mukaan Laestadiuksella olisi ollut edellytykset menestyä monella eri tieteenalalla, muun muassa kasvitieteilijänä.

– Laestadius keräsi hyvin paljon kasveja. Kukaan ei ole ilmeisesti kerännyt yhtä suurta kasvistoa. Ruotsalainen tutkimus toteaa, että hän oli Carl von Linnén ahkerin oppilas.

Kasvien keräily yltyi tosin hetkittäin niinkin ahkeraksi, että uusia kasveja löytyi kasvistoon enemmän kuin niitä oikeastaan tuli vastaankaan. Pentikäisen mielestä Laestadiuksen tieteelliset saavutukset ovat silti kiistattomia.

– Hän oli aikansa tiedemies ja kyllä hänet on syytä asettaa siihen 1800-luvun tiedemiesten riviin.

Lestadiolaisuuden pois päivitetty feminiininen aspekti

Kaaresuvannon pastorin, sittemmin herätysliikkeelle nimen antaneen Laestadiuksen kuvataan olleen voimakas ja jyrkkä julistaja.

Femiininen aspekti on liikkeen myöhemmässä vaiheessa unohdettu ja päivitetty pois.

Juha Pentikäinen

Voimakas ja jyrkkä Laestadius todella olikin – mutta hänen Jumala-kuvansa sekä hänen julistuksensa tietyt piirteet ovat vuosien varrella painuneet varjoihin ja unohdukseen.

Professori Pentikäinen avaa Laestadiuksen julistuksen vähälle huomiolle jääneitä piirteitä palaamalla tämän nuoruusvuosiin. Tuolloin tulevan herätysliikkeen perustaja opiskeli Uppsalan yliopistossa. Opiskelutovereihin lukeutui myös Car Axel Gottlund, jonka muistokirjaan Laestadius kirjoitti "_Me pidimme kaikin hauskaa siellä Uppsalassa, kunnes kukin palasi omaan äidinmaahansa". _

– Hänelle isänmaa on siis äidinmaa, huomauttaa Pentikäinen.

Tämän sitaatin Pentikäinen sanoo auttavan ymmärtämään Laestadiuksen julistustakin.

– Hänen Jumalallaanhan on rinnat.

Äitihahmot olivat Laestadiuksen julistuksessa ylipäänsä keskeisempiä kuin lestadiolaisuuden myöhemmässä historiassa.

– Tämä femiininen aspekti on liikkeen myöhemmässä vaiheessa unohdettu ja päivitetty pois. Laestadiuksen julistuksessa on hyvin paljon äitihahmoja ja naisellisia piirteitä, Juha Pentikäinen sanoo.