Koe uusi yle.fi

Tutkija: Ilmastonmuutos uhkaa rannikkovesien hyvinvointia – katso kotijokesi kuormitus

Suomen ympäristökeskuksen tutkija pelkää, että ilmastonmuutoksen myötä joet kuljettavat rannikolle entistä enemmän vesiä rehevöittäviä ravinteita. Yle Uutiset testasi, millaisilla talvisäillä lähihistorian päästöpiikit ovat syntyneet. Tulokset ovat pahaenteisiä.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tarkastele tietoja joen mukaan

Oman alueesi tilannetta voit tarkastella valitsemalla lähimmät joet listasta, joka on järjestetty pohjoisesta etelään. Keskilämpötila ja sadesumma talvikuukausilta, ravinnevirtaamat koko vuodelta.Lähde: Ilmatieteenlaitos, Suomen Ympäristökeskus

Yle Uutiset kokosi tiedot 29 joen ravinnevirtaamista ja talvisäästä viimeisen 20 vuoden ajalta. Ensimmäinen ja varma havainto on se, että luonto on ihmistä suurempi.

Jos ihmisen toiminta on muuttunut vesien kannalta paremmaksi, sen aiheuttamaa laskua jokien ravinnevirtaamissa on erittäin vaikea nähdä. Havaitsemista hankaloittaa se, että vaihtelevat olosuhteet synnyttävät vuosien välille valtavia eroja. Esimerkiksi Paimionjoen fosforipäästöt olivat vuonna 2008 yli kymmenkertaiset vuoteen 2003 verrattuna.

Varoituksen vuodet 2000 ja 2008

Vuosi 2008 sekä vuosi 2000 ovatkin varoittavia esimerkejä luonnon voimasta monilla joilla. Paimionjoella ainevirtaamat olivat tuolloin suurimmillaan, oli kyseessä sitten fosfori, typpi tai kiintoaine. Myös Vantaanjoen vuosista ne olivat ravinteikkaimmasta päästä.

Kyseisten vuosien talvikuukaudet olivat molempien jokien valuma-alueilla lämpimimmät ja sateisimmat 20 vuoden tarkastelujaksolla.

Ravinnevirtaamien matematiikka on toki oikeasti monimutkaisempaa. Se, että yksittäisen vuoden talvikuukaudet ovat olleet keskimäärin lämpimiä tai sateisia ei kaikissa tapauksissa tarkoita sitä, että kyseisen vuoden ravinnevirtaamat ovat huipussaan.

Esimerkiksi monella pohjoisella joella talvi 2013 oli edeltäjäänsä sateisempi ja lämpimämpi, mutta silti koko vuoden ravinnepäästöt laskivat roimasti.

Kokonaisuutta katsova Syken vanhempi tutkija Antti Räike on kuitenkin huolissaan tulevasta.

Ilmastonmuutos on jo muuttanut päästöjen ajoitusta

Vanhempi tutkija Räike uskaltaa sanoa tietona sen, että ilmastonmuutos on jo nyt muuttanut jokien ravinnevirtaamia. Etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa kevättulvien merkitys on vähentynyt ja alkutalven sateiden merkitys kasvanut. Jos sade tulee vetenä, se aiheuttaa kuormitusta saman tien, eikä kasaudu korkeaksi lumihangeksi, joka keväällä sulaessaan laittaa isot vesi- ja maamäärät liikkeelle.

Vaakakupissa pitenevä kasvukausi ja märempi talvi

Tietoa on myös se, että ravinteita pääsee eniten veteen, kun rankkasade pääsee piiskaamaan joen rinnettä, joka on lannoitettu, paljas ja sula. Teoriaa on se, että ilmastonmuutoksen myötä talvista tulee lämpimämpiä ja sateisempia.

Toivoa on se, että lämpimämpien kesien seurauksena pitenevä kasvukausi yhdessä vähenevien kesäsateiden kanssa vähentää sitä ravinnekuormitusta, jota lämmin ja vesisateinen talvi kasvattaa.

Toivoa on myös se, että ihminen pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan päästöihin. Räike lohduttaa, että tutkijat ovat saaneet laskelmissaan viitteitä siitä, että kokonaiskuormitus olisi keskimäärin lievässä laskussa.

Pelkoa on se, että vaikka ihmistoiminnoista peräisin oleva kuormitus laskisi, muuttuvat olosuhteet vesittävät laskun ja lopputuloksena päästöt lisääntyvät.

– Tarvitaan kärsivällisyyttä, koska maaperästä liukenee ravinteita pitkän aikaa sen jälkeen kun lannoitusmäärät ovat vähentyneet. Ajan myötä lannoittamisesta aiheutuvat päästöt tulevat laskemaan. Mutta laskevatko ne riittävästi, se on suuri kysymysmerkki, sanoo vanhempi tutkija Räike.

Lounais- ja Etelä-Suomen rannikoilla synkimmät uhkakuvat

Räikkeen mukaan karkea nyrkkisääntö on se, että talvilämpötilan, -sateiden ja päästöjen yhteys on vahvin peltovaltaisilla alueilla Lounais- ja Etelä-Suomessa. Itämeren rantojen kannalta suurin merkitys on sillä, millaista maankäyttö on joen alajuoksulla.

Esimerkiksi Porin edustalle laskeva Kokemäenjoki on muihin jokiin verrattuna suoranainen ravinneviemäri. Sen valuma-alue jatkuu pitkälle Keski-Suomeen asti, mutta kaukaisimmilta mailta vesiin valuvat päästöt pidättyvät suurelta osin matkan varrella oleviin järviin. Raskaimmat kuormittajat löytyvätkin vasta Pyhäjärven alapuolisilta vesiltä.

Suomalaisjokien ravinnevirtaamat vaikuttavat Itämerellä lähinnä rannikkovesiin, eikä niillä ole nykytasolla suurta merkitystä Itämeren pääaltaan hyvinvointiin.

Kiintoainevaluma samensi Porvoon edustaa 1.5.2013. Porvoon keskustan läpi laskevan Porvoonjoen vaikutus näkyy erityisesti  Emäsalon itäpuolella. Emäsalon luoteispuolella näkyvät Mustijoesta tulevat kiintoaineet.
Kiintoainevaluma samensi Porvoon edustaa 1.5.2013. Porvoon keskustan läpi laskevan Porvoonjoen vaikutus näkyy erityisesti Emäsalon itäpuolella. Emäsalon luoteispuolella näkyvät Mustijoesta tulevat kiintoaineet. Astrium (2013, EC/ESA GSC-DA), SYKE