1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Uhkailua, kostoa, mitätöintiä – työntekijöiden vaientamisen kulttuuri jyllää sosiaalialalla

Sosiaalialalle ja muuallekin julkishallintoon on pesiytynyt epäkohdista vaikenemisen kulttuuri, sanoo tutkija Laura Tiitinen Lapin yliopistosta. Epäkohtia esille nostavat työntekijät kokevat työyhteisöissä pelottelua, kostotoimia ja irtisanomisella uhkailua. Tiitinen toivoo soteuudistuksen kehittävän rakenteita, joilla epäkohdat voidaan käsitellä rakentavasti. Muutoksia on tulossa myös lainsäädäntöön.

Kotimaan uutiset
Punahiuksisen naisen suu on teipattu kiinni.
Eveliina Niskanen / Yle

Vieläkö viestintuoja ammutaan julkishallinnossa? Saako epäkohtia nostaa esiin julkisuudessa, jos muutosta ei talon sisällä saada aikaan? Tutkija Laura Tiitisen mukaan epäkohdista puhuminen voi olla vaikeaa, jos organisaatiossa ei ole sitä varten kehittämisen rakenteita.

– On epätietoisuutta, ketkä saavat tuoda asioita julkisuuteen ja puhua epäkohdista. On luotu viestintähierarkioita, että työntekijä saa puhua vain lähimmälle esimiehelleen, joka vie sen esimiehelleen, joka vie sen esimiehelleen ja lopulta johtajalle, mutta viesti muuttuu matkan varrella ja lopulta mikään ei muutu. Työntekijät turhautuvat tähän ja päätyvät lopulta vuotamaan asioita ulkopuoliselle, esimerkiksi toimintaa valvovalle viranomaiselle, ammattiliitolle tai medialle, kertoo Tiitinen.

Moni organisaatio ei ole kypsä käsittelemään kritiikkiä. Päättäjäportaissa ei ymmärretä, että sosiaalityöntekijöillä on jopa velvoite nostaa esille kansalaisten kokemia epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuutta, sanoo Tiitinen.

– Se voi johtaa vaientamiseen ja surullisiinkin lopputuloksiin. Riippuu organisaatiosta ja siitä, pystyykö epäkohtia tuomaan esille nimettömästi tai jonkin ison ryhmän tuen avulla.

Jos epäkohtiin ei puututa, kuntalaiset kärsivät

Vaientamisesta kärsivät työntekijöiden lisäksi myös palvelujen käyttäjät: tavalliset kuntalaiset.

– Työntekijäthän ensimmäisenä huomaavat systemaattiset epäkohdat. Jos he eivät saa puhua niistä, tuoda niitä esille tai pyrkiä niitä muuttamaan, niin kansalaisethan siitä kärsivät.

Laura Tiitisen mukaan sosiaalialan ja muihinkin julkishallinnon organisaatioihin on saattanut muodostua pelon ilmapiiri, kokonainen vaientamisen kulttuuri. Tämä lähtee siitä, että työntekijöillä ei olisi oikeutta puhua julkisuuteen mistään asioista.

– Saattaa olla kirjoittamattomia sääntöjä, joitten mukaan vain esimiehet saavat puhua organisaatioasioista ja työasioista. Työstä puhuminen saatetaan kieltää etukäteen kokonaan. On monenlaista estämistä, pelottelua ja kieltämistä. Myös jos joku tai joukko uskaltautuu kertomaan epäkohdista julkisuuteen, niin he saattavat kokea monenlaista mitätöintiä, viestijän tai aiheen mitätöintiä, kostoa, uhkaillaan irtisanomisella.

– Minulla on tutkimusaineistossa henkilöitä, joiden työsuhde on päättynyt tällaisten seurauksena, vaikka työnantaja ei tietenkään myönnä, että työsuhteen päättäminen johtuisi epäkohtien esille nostamisesta.

Kulttuuri uusiksi – puhuminen on muutoksen alku

Tutkija Laura Tiitisen mukaan nyt tarvitaan kokonaista kulttuurin muutosta siinä, kuinka epäkohdista organisaatiosta puhutaan ja kuinka ne otetaan vakavasti.

– Pitäisi luoda rakenteita, jotka on tarkoitettu nimenomaan epäkohtien esille nostamiseen niin, että epäkohdan esille nostajan ei tarvitse kärsiä kostoista tai työpaikkakiusaamisesta sen jälkeen.

– Näen, että ensimmäinen askel on jo käynnissä, kun vaientamisesta on alettu puhua. Aikaisemmin sekin on ollut vaiettu salaisuus: on hyväksytty, ettei epäkohdista puhuta ja työntekjiät vaiennetaan.

Tiitinen toivoo soteuudistuksen tuovan sotealueille malleja, joissa epäkohdat käsiteltäisiin ja otettaisiin vakavasti.

– Etenkin pienissä kunnissa on ollut ongelmia tuoda epäkohtia esiin, koska epäkohdat henkilöityvät heti muutamiin viranomaisiin tai päätöksentekijöihin, jotka ovat niistä vastuussa.

Sosiaalihuoltolainsäädäntö (siirryt toiseen palveluun) on juuri muuttumassa ja siihen on sosiaalityöntekijöille tulossa velvollisuus tuoda esille havaitsemiaan kansalaisiin kohdistuvia epäkohtia. On tulossa myös kohta, jossa kielletään kohdistamasta negatiivisia rangaistuksia henkilöön, joka tuo epäkohtia esille.

Vaientamisen hyväksyminen lisää eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa, sanoo Tiitinen.

– Meillä on silloin nimellinen hyvinvointivaltio, jossa saa puhua vain hyvistä asioista ja epäkohtia ei saa tuoda esille.

– Näyttäisi siltä, että kuntien kiristynyt taloustilanne vaikuttaa tähän. Kun joudutaan nipistämään kaikesta, niin se näkyy siinä, mitä kuntalaiset saavat. Olen paljon kuullut tarinoita siitä, että kunnissa päätökset eivät ole lainmukaisia, piilotellaan mahdollisesti palveluja, jotta niitä lainmukaisia palveluja ei tarvitsisi kuntalaisille myöntää. Kyllähän nämä ovat kansalaisen näkökulmasta hyvin epäoikeudenmukaisia käytäntöjä.

Lue seuraavaksi