"Se hankala työkaveri" voikin kärsiä muistisairaudesta – nämä merkit kielivät etenevästä taudista

Arviolta joka neljässadas työikäinen suomalainen kärsii etenevästä muistisairaudesta. Itä-Suomen yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja kertoo, millä tavalla muistisairaus yleensä ilmoittaa itsestään.

Kotimaa
Kalenterin selausta.
Sakari Partanen / Yle

Työikäisetkin unohtelevat avaimia, lompakoita tai tietokoneen salasanoja. Mutta missä vaiheessa unohtelu ei enää kerrokaan hajamielisyydestä, vaan etenevästä muistisairaudesta?

Itä-Suomen aivotutkimuskeskuksen johtaja Merja Hallikaisen mukaan on syytä kiinnittää huomiota asiaan, kun unohtelusta ja virheistä tulee toistuvia. Kun muistiongelmat tai niihin liittyvä käytös alkavat häiritä itseä tai ympäristöä, pitäisi aloittaa tutkimukset.

– Toki suurin osa oireista selittyy muulla kuin etenevällä muistisairaudella – masennuksella, työuupumuksella, uniongelmilla – mutta silloinkin asianmukainen hoito ajoissa on tärkeää, hän sanoo.

1. Vaikeus oppia uutta

Orastava muistisairaus voi näkyä siinä, että uusien työtehtävien oppiminen ei onnistu. Hallikainen nostaa yhdeksi esimerkiksi kuvion, jossa työkaverit joutuvat toistuvasti neuvomaan, miten mikäkin asia löytyy tietokoneesta.

– Sellaisella ihmisellä, joka on aiemmin tehnyt työnsä hyvin, alkaa kerääntyä tekemättömiä töitä pinoiksi pöydälle. Käy niin, että aloittaa jonkin työn, mutta ei saa sitä loppuun ja aloittaa seuraavan. Jatkuva neuvonnan ja ohjauksen tarve kuormittaa työkavereita, Hallikainen kertoo.

2. Passiivisuus ja vetäytyminen

Samoin kuin kotona asuvalla muistisairaalla, työelämässä etenevä tauti voi oirehtia passiivisuutena ja vetäytymisenä. Henkilö välttelee keskusteluihin tai harrastuksiin osallistumista.

– Aletaan linnoittautua turvalliseen ympäristöön ja selitellään sitä, miksi minä tämän unohdin – selityksiä löytyy. Henkilö voi olla alkuvaiheessa itsekin tietoinen siitä, että kaikki ei ole kunnossa, mutta ajattelee että se jotenkin kuuluu ikään.

3. Käyttäytyminen muuttuu

Rajutkin muutokset käyttäytymisessä ovat tuttuja monille iäkkäiden muistisairaiden läheisille. Hallikaisen mukaan persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset voivat olla muistisairauden oire myös työikäisillä. Näitä oireita aiheuttavat otsa-ohimolohkorappeumat, joita on arviolta 10–15 prosentilla työikäisistä muistisairaista.

– Heillä hyvin usein häviää inhibitio: sanotaan mitä sylki suuhun tuo eikä huomioida työyhteisöä tai omaa perhettä ollenkaan. Minulla on ollut potilaita, joilla persoonallisuus ja käyttäytyminen muuttuvat hälläväliä-tyyliseksi jo vuosia ennen varsinaisia muistioireita.

Muutoksia käyttäytymisessä ei välttämättä osata yhdistää muistisairauteen, minkä vuoksi taudin toteaminen viivästyy. Tällöin oireet voivat aiheuttaa runsaasti surua sekä potilaalle itselleen että hänen läheisilleen.

4. Näkökyvyn ja puheen häiriöt

Yksi Alzheimerin alatyyppi on epätyypillinen Alzheimer. Sen arvioidaan selittävän jopa kolme viidestä työikäisten Alzheimer-tapauksista. Oireina ovat näkemisen, hahmottamisen tai puheen häiriöt – sen sijaan muisti säilyy suhteellisen pitkään.

– Saattaa olla, että ei näe kirjahyllyssä tiettyä esinettä, vaikka se on siinä silmien korkeudella. Lukeminen ja tekstin seuraaminen televisiossa alkavat olla työlästä, Hallikainen kuvaa epätyypillisen Alzheimerin oireita.

Muistisairaus ei aina merkitse työuran päättymistä

Itä-Suomen yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja Merja Hallikaisen mukaan väestötutkimusta siitä, kuinka paljon työikäisiä muistisairaita on, ei ole tehty viime vuosina Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 7 000 työikäistä muistisairasta.

Yleisin yksittäinen työikäisen muistisairaus on Alzheimer. Sen jälkeen tulevat aivoverenkiertosairauksien aiheuttamat muistisairaudet ja jo mainitut otsa-ohimolohkorappeumat.

Avainasemassa työikäisen muistisairauden tunnistamisessa ovat työterveyshuolto ja työkaverit. Hallikainen painottaa, että kun etenevä muistisairaus saadaan alkuvaiheessa kiinni, on vielä paljon tehtävissä ihmisen oman ja lähipiirin elämänlaadun parantamiseksi.

Tärkeää ovat tiedon ja tuen saaminen, varhain aloitettu kuntouttava toiminta, muiden sairauksien hyvä hoito ja järkevä lääkehoito. Lisäksi edunvalvontavaltuutusten, hoitotahdon ja testamentin kaltaisia omia asioita kannattaa hoitaa etukäteen.

– Joissakin tapauksissa ihminen voi vielä jatkaa työuraansa. Työnantaja voi muokata työnkuvaa esimerkiksi niin, että muistisairas hoitaa vain tiettyjä, hänelle tuttuja tehtäviä. Ei anneta uusia tehtäviä, jotka vaatisivat uuden oppimista. Silloin stressinhallinta pysyy hyvänä, Hallikainen sanoo.