Ex-komentaja: Talibanin terrori-iskuista uutisoidaan, mutta ei teiden rakentamisesta

141 ihmistä koulussa surmannut ääriliike Taliban ei ole voimissaan. Liikkeen iskut kohdistuvat pehmeisiin kohteisiin, koska liikkeen vaikutusalueella armeija ja poliisi alkavat vihdoin olla kunnossa. Näin arvioi suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa toiminut eversti Petri Kosonen.

Kotimaa

Eilen tiistaina Pakistanissa ääriliike Taliban teki terrori-iskun kouluun ja surmasi peräti yli 140 ihmistä.

– Tästä voidaan päätellä, että Taliban ei ole kauhean voimissaan. Oli pakko iskeä kouluun, kun ei muitakaan kohteita löytynyt.

Näin totesi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa toiminut eversti Petri Kosonen.

Kososen mukaan Pakistanin naapurimaassa Afganistanissa talibanien valta on heikentynyt.

– On huomattava, että Talibanin iskut jatkuvasti kohdistuvat helpoimpiin ja pehmeisiin kohteisiin, kun Afganistanin oma turvallisuus, armeija ja poliisi, on paremmassa kunnossa.

"Lähtökohtiin nähden Afganistan on järjestäytyneempi"

Sotilasliitto Naton johtama ja YK:n valtuuttama 13-vuotinen Isaf-operaatio Afganistanissa päättyy vuodenvaihteessa. Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa toiminut Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Petri Kosonen pitää operaatiota siinä mielessä onnistuneena, että Afganistanissa voidaan nyt elää kohtuullisen normaalia elämää.

– Paikalliset, joiden kanssa itse olen keskustellut, ovat sanoneet, että viimeiset ajat ovat olleet rauhallisimmat aikoihin.

Eversti Kosonen luettelee saavutuksina maan omat turvallisuusviranomaiset, itse järjestetyt presidentinvaalit, terveydenhoidon ja koululaitoksen kehittymisen ja infrastruktuurin eli lähinnä tiestön parantumisen.

Kosonen myöntää, että maa ei ole järjestäytynyt Suomeen verrattuna, mutta vuoden 2001 lähtökohtaan verrattuna se on järjestäytyneempi.

– Tietysti täytyy muistaa, että tien rakentaminen (Afganistanissa) ei ole uutinen Suomessa, mutta isku kouluun on uutinen Suomessa.

"Afganistan on sisäpoliittinen lyömäase"

Naton johtamaan ja YK:n valtuuttamaan monikansalliseen Isaf-operaatioon osallistui sotilaita 36:sta eri maasta.

Sotilastiedustelussa Afganistanissa toimineen Klaus Ilmosen mukaan Afganistan-politiikkaa motivoi myös kunkin maan oma sisäpolitiikka. Afganistania käytetään sisäpoliittisena lyömäaseena, ja kaikilla Isaf-operaatioon osallistuneilla mailla oli omat syynsä olla Afganistanissa.

– Afganistanin turvallisuustilanteesta mitenkään riippumatta ne valtiot, jotka lähtivät Afganistanista minun palvelusaikanani, olivat ne, joissa oli vaalit, Australia ja Ranska. Se kertoo enemmän, miten tällaisia operaatioita poliittisella tasolla johdetaan, sanoi Ilmonen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Ilmosen mukaan Isaf-operaation taustalla oli hyväntahtoinen virhearvio.

– Afganistania lähdettiin rakentamaan sellaisista arvoista, jotka meillä on. Lähdettiin rakentamaan valtiomallia, joka ei ole Afganistanille tyypillinen, siis hyvin vahvalla keskusvallalla, jota siellä ei aikaisemmin koskaan ole ollut.

– Varmasti hyvää tarkoitettiin, mutta Afganistania ei ole niin johdettu.

Ilmosen mielestä Isaf-operaatio opetti sen, että valtiota muodostettaessa pitäisi pyrkiä rakenteisiin, jotka jo paikan päällä ovat käytössä.

"Afganistanin pahin vihollinen on heikko talous"

Ilmosen mukaan Afganistanin pahin vihollinen ei ole kapinallisliike, vaan epävakautta aiheuttava heikko taloustilanne. Talouskasvun merkkejä ei näy.

– Maailmanpankki on arvioinut, että valtion budjetissa tulee seuraavien vuosien aikana olemaan huomattava vaje. Sillä voi olla vaikutus myös turvallisuusviranomaistoiminnan rahoittamiseen, toteaa Ilmonen.