Suomalaisasiantuntija: Marsin metaanilöytö voi olla peräisin tulivuoresta

Curiosityn havainnot tehtiin kaikki tilanteissa, joissa tuuli puhalsi suuren tulivuorikeskittymän suunnasta.

tiede
Curiosity-mönkijän ottamista kuvista näkyy Marsin vuoristoinen maasto.
Curiosity-mönkijän ottamista kuvista näkyy Marsin vuoristoinen maasto.NASA/JPL-Caltech/MSSS

Curiosity-mönkijän Marsissa löytämä metaani voi olla peräisin tulivuoritoiminnasta, arvelee Oulun yliopiston planeettageologi Jarmo Korteniemi.

Yle Uutisten uutisoima tutkimus on Korteniemen mukaan niin pätevä, kuin mihin nykytiede pystyy. Metaanihavainto on varma, mutta sen lähdettä ei ainakaan vielä osata sanoa. Metaania on ja sitä on yllättävän paljon.

Metaanilla on ainakin kolme tunnettua lähdettä: tulivuoritoiminta, metaanin vapautuminen metaanijäästä ja elämä. Elämä olisi tietysti kiehtovin vaihtoehto, Korteniemi sanoo.

Hänen mukaansa Curiosityn havainnot tehtiin kaikki tilanteissa, joissa tuuli puhalsi pohjoisesta. Tämä voi viitata siihen, että kyse on tulivuoresta, koska havaintopaikan pohjoispuolella muutaman sadan kilometrin päässä sijaitsee yksi Marsin suurimmista tulivuorikeskittymistä.

Sieltä tulleet pöllähdykset voivat selittää havaintojen suuren metaanipitoisuuden.

Maapallolla on Korteniemen mukaan mahdollista erotella metaanin isotooppien jakaumasta, onko se elämän vai geologisen prosessin tuottamaa. Se saattaisi olla mahdollista myös Marsissa. Epäselvää on, pystyykö Curiosity tutkimaan asiaa.

Korteniemi korostaa myös, että kyse on vain yhdestä pisteestä ison Marsin pinnalla. Alueen ominaisuuksia on selvitettävä, hän sanoo. Kyseessä on uusi löytö, joka johtaa uusiin kysymyksiin.

Eikö elämän löytyminen Marsista tai muualta Maan ulkopuolelta ole väistämätöntä?

– Ainakin se on aika todennäköistä. Tilastollista aineistoa on vain yhdestä paikasta, eli maapallolta, joten on vielä vaikea sanoa. Toivotaan, että sitä on muualla, mutta aika näyttää, sanoo Korteniemi.

Elämän löytymisestä on esitetty arvioita satoja vuosia, mutta arviot ovat menneet toistaiseksi pieleen.

– Ennustajaeukkona voisin heittää, että siihen menee 50 vuotta. Mutta yhtä hyvin siihen voi mennä kaksi vuotta tai kaksisataa vuotta.

Bakteeritason elämästä on tosi iso hyppäys älylliseen elämään. Sellaisen kehittymiseen vaaditaan jo pari miljardia vuotta, sanoo Korteniemi.

Mutta tilastollisesti se on väistämätöntä?

– Se tekee sen hyvin mahdolliseksi. Ei se väistämätöntä ole.