Näkökulma: Savolainen eläinkoe

Vaalilain muutoksella pantiin savolaiset, kymiläiset ja karjalaiset iloisesti sekaisin. Nyt itäisessä Suomessa niellään kiukkua ja valmistaudutaan eduskuntavaaleihin uusissa, heimorajat ylittävissä vaalipiireissä. Helppoa se ei ole, kirjoittaa A-studion politiikan toimittaja Hanna Juuti.

Näkökulmat
Hanna Juuti.
Hanna Juuti.Merja Hannikainen / Yle

Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleja käytiin Itä-Suomessa neljässä vaalipiirissä, nyt alueen kattaa kaksi jättipiiriä.

Entiset Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit muodostavat uuden Kaakkois-Suomen vaalipiirin, entiset Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit puolestaan Savo-Karjalan vaalipiirin.

*”Ennen tämäntyyppisiä kokeita *tehtiin eläimillä, nyt savolaisilla”, lohkaisi kuopiolainen kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) viime vuonna eduskunnassa, vaalipiiritaiston ollessa kuumimmillaan.

Kauan valmisteltu vaalilain muutos runnottiin tällä kaudella läpi tynkäversiona, koskemaan vain itäistä Suomea. Ei jääty odottamaan koko maan kattavaa remonttia tai edes laajempaa muutosta vaalipiirijakoon.

Uusista vaalipiireistä valitaan yhteensä liki yhtä monta kansanedustajaa kuin aiemmistakin. Mammuttialueisiin jako merkitsi kuitenkin ehdokaspaikkojen rajua vähenemistä.

Kutistuneille ehdokaslistoille oli monessa puolueessa tunkua enemmän kuin voitiin ottaa. Ehdokkaiden ikäjakoa ja ammatillista hajontaa oli vaikeampi toteuttaa,kun piti ottaa huomioon myös alueellinen jakautuminen.

Uudet vaalipiirit
Yle Uutisgrafiikka

Ehdokkaaksi ei siis ole ollut asiaa kuin varmoilla tapauksilla, istuvilla kansanedustajilla tai paikkaa kauan kärkkyneillä. Jo paisuneen vaalipiirin kiertämiseen ja usean maakuntalehden mainospaikkoihin tarvittava raha on karsinut ehdokasjoukkoa.

Varsinkin nuoret ehdokkaaksi aikovat ovat luopuneet leikistä jo ennen kuin se on alkanutkaan.

Nuorten puuttuminen ehdokaslistoilta uhkaa myös äänestysprosenttia. Koska kaupungeissa on jaossa isoimmat äänipotit, ei monella maaseutukunnalla ole omaa ehdokasta lähimaillakaan. Pahimmillaan uusi vaalipiirijako johtaa itäsuomalaisten ennestäänkin laimean äänestysinnon laskuun.

Kompastelu voep estää kuatumisen, sanoo savolainen. Vaikka nämä vaalit ovat uuden vaalipiirijaon tulikaste, voi uudistuksesta seurata hyvääkin.

Tähän mennessä on äänen antaminen pienelle puolueelle, pienessä vaalipiirissä ollut äänen heittämistä romukoppaan. Sen osoitti vuoden 2007 eduskuntavaalien farssi, jossa vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg sai Pohjois-Karjalasta liki 8 000 ääntä, eikä tullut valituksi.

Lex Cronbergiksi ristitty vaalilain muutos korjasi nyt liian korkeaksi nousseen äänikynnyksen Itä-Suomessa. Ainakin vihreissä heilutellaan demokratian voiton lippua. Oltiin itäsuomalaisista heimorajoista mitä mieltä tahansa, ääni on nyt samanarvoinen riippumatta siitä, missä päin Suomea ja mille puolueelle sen antaa.

Paitsi Lounais-Suomessa, jonne vaalipiiriremontti etenee seuraavaksi.

Illan A-studiossa itäsuomalaisten tuntoja ja valmistautumista vaaleihin uusissa vaalipiireissä keskiviikkona 17.12. 2014 klo 21.05, TV1.