Kovakuoriaisten runsaus Lapissa yllätti tutkijat

Savukoskelta Urho Kekkosen kansallispuistosta on löydetty viisisataa kovakuoriaislajia. Pohjoisen lajirunsaus yllätti tutkijat. Erityisen rikasta lajisto oli Jaurujoen metsäpaloalueella, joka on Suomen suurin palo pitkään aikaan.

luonto
Hyönteistutkijoiden ikkunapyydys kesällä 2014 Urho Kekkosen kansallispuistossa Jaurujoen metsäpalon lähistöllä.
Hyönteistutkijoiden ikkunapyydys kesällä 2014 Urho Kekkosen kansallispuistossa Jaurujoen metsäpalon lähistöllä.Petri Martikainen
Hyönteistutkijoiden ikkunapyydys kesällä 2014 Urho Kekkosen kansallispuistossa Jaurujoen metsäpalon lähistöllä.
Metsähallituksen suojelubiologia Jukka Salmelaa haastattelee Tapani Leisti. Kuva: Petri Martikainen

Salama sytytti vanhaa metsää Urho Kekkosen kansallispuistossa kesällä 2013. Jaurujoen varressa metsää paloi yli kolmekymmentä hehtaaria. Hyönteistutkijat arvioivat erämaahan syntyvän uutta eloa.

Metsähallituksen suojelubiologi Jukka Salmela ja Suomen kovakuoriaistyöryhmän johtaja Petri Martikainen virittivät palolle ja lähialueille sen ulkopuolelle hyönteispyydyksiä viime kesän alussa.

Pyydykset poistettiin maastosta syyskuun puolivälissä. Saalis oli viisitoista tuhatta koppakuoriaista ja vielä tuntematon määrä muita hyönteisiä.

Dosentti Petri Martikainen määritti aineistosta peräti 500 koppakuoriaislajia. Paloalueelta lajeja löytyi 290 ja sen ulkopuolelta 230. Maapallolla on koppakuoriaislajeja 350 000 ja Suomessa lähes neljä tuhatta.

Muiden hyönteisten määrittely on vielä kesken. Työ vie aikaa, koska saalismassasta on muun ohella eroteltava roskat varovasti hyönteisiä vaurioittamatta.

Metsähallituksen suojelubiologin Jukka Salmelan mukaan juuri runsas lajimäärä on jo tässä vaiheessa myönteinen yllätys.

– Ottaen huomioon miten pohjoisessa ollaan ja miten karuja ne ympäristöt siellä on, niin lajimäärää voidaan pitää todella korkeana. Monien lajien levinneisyyskuva harppasi aika tavalla pohjoiseen tämän selvityksen ansiosta.

Pohjankuusijäärä ja havuhuppukuoriainen

Paloalueen ulkopuolelta suuren vanhan kuusen kylkeen laitetusta pyydyksestä saatiin pohjankuusijäärä.

– Siitä on ainoastaan viisi aikaisempaa havaintoa Suomesta ja yksi ainoa havainto Ruotsista ja ne ovat kaikki metsälapin paikkoja.

Salmisen mukaan pohjankuusenjäärä on harvinainen koppakuoriainen tai ainakin näennäisesti harvinainen. Niitä voi olla vanhoissa kitukuusikoissa ties kuinka paljon, mutta kovakuoriaisasiantuntijat eivät ole jokapäiväisiä vieraita Lapissa.

– Jos meillä olisi enemmän kotoperäisiä harrastajia, niin monen lajin levinneisyyskuva voisi muuttua radikaalisti.

Paloalueelta löydettiin havuhuppukuoriainen ja mäntyhuppukuoriainen, jotka ovat silmällä pidettäviä lajeja. Salmelan mukaan ne eivät ole huippuharvinaisia, mutta vaativat ympäristökseen kunnon paloalueen.

Äkämäsääski

Saaliin perkauksen olleessa tässä vaiheessa kokonaan uusia lajeja Suomelle olivat kaksi äkämäsääskilajia. Toinen niistä Eomastix incerta on määritelty maapallolla ensi kertaa vasta vuosituhannen alussa. Lajia on löydetty tähän mennessä vain Norjasta ja Ruotsista.

Harvinaisia löytöjä olivat myös uhanalaiset luteet, palolatikka ja tuhkalatikka. Niistä ei ole kovin montaa havaintoa aiemmin Suomesta.

Salmelan mukaan lajilöytöjen runsautta selittävät syrjäisen kansallispuiston Fennoskandian hienoimpiin kuuluvat suuret vanhat metsät ja Venäjän läheisyys.

– Venäjällähän tapahtuu metsäpaloja eli siinä on hyvät lähtöpopulaatiot Venäjän puolelle, Suomen puolellahan metsäpaloja ei juuri tapahdu ja jos tapahtuu, niin ne ovat hyvin pienialaisia.