1. yle.fi
  2. Uutiset

Kymenlaaksossa muuta maata enemmän ongelmia rahapelien kanssa

Peliongelmia on eniten vähän koulutetuilla ja miehillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan rahapeleistä saatetaan hakea helpotusta heikkoon toimeentuloon. Rahapeliongelmat ovat yleisimpiä maakunnissa, joissa työttömyys on korkea.

Kotimaan uutiset
Henkilö pelaamassa hedelmäpeliä.
Yle

Lottovoitto. Koko maasta tuskin löytyy yhtään ihmistä, joka ei siitä haaveilisi. Varsinkin, jos rahapussi tyhjenee liian varhain ennen seuraavaa tilipäivää. Puhumattakaan siitä, jos ei ole työtä, tai toimeentulo on vaikkapa toimeentulotuen varassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman alueellista hyvinvointia selvittäneen tutkimuksen mukaan Kymenlaaksossa seitsemän prosenttia yli 20-vuotiaista kokee, että heillä on ongelmia rahapelien kanssa. Tutkimuksesta ei löydy yksiselitteistä syytä siihen, miksi peliongelmat ovat niin yleisiä.

– Tuloksista näkyy, että peliongelmat ovat yleisempi heikommin koulutetuilla ja miehillä. Saattaa olla, että jos on ahdinkoa toimeentulossa, ei selviä esimerkiksi laskuistaan, niin silloin saatetaan hakea helpotusta rahapeleistä. Riski pelikierteen syntymiseen on suuri, mutta asia vaatii tarkempaa tutkimusta, arvioi THL:n tutkija Jukka Murto.

Kymenlaaksossa on maakunnista toiseksi eniten ongelmia rahapelien kanssa. Kärjessä on Lappi ja kolmantena Kainuu. Ongelmia kasaantuu paljon myös muihin maakuntiin, joissa työttömyys on korkea.

Kymenlaaksossa ongelmapelaajien osuus on runsaan prosentin suurempi kuin maassa keskimäärin. THL:n mukaan ero on kuitenkin tilastollisesti merkittävä. Vaikka seitsemän prosenttia ei suhteellisena osuutena tunnu suurelta, on se kuitenkin paljon.

– Kun puhutaan vain yli 20-vuotiaista, on seitsemän prosenttia henkilömääräksi muutettuna varsin iso, tutkija Murto sanoo.

Mutta kuinka ongelmallinen tilanne sitten on? Sitäkään tilastot eivät suoraan kerro. Mutta kun huomioidaan, että muitakin hyvinvoinnillisia ja terveydellisiä ongelmia kasautuu samoille ihmisryhmille, siis tässä tapauksessa heikosti koulutetuille, ongelmien merkitys korostuu. Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitääkin tärkeänä, että alueellisia hyvinvointitutkimuksia tehdään.

– Saamme paremman kuvan miten eri alueilla terveys- ja hyvinvointiongelmat eri väestöryhmille keskittyvät. Näin ongelmia on helpompi korjata ja ehkäistä. Esimerkiksi tupakointi on yleisintä juuri heikommin koulutetuilla. Jos heidän tupakointiaan saadaan vähennettyä, vähenee koko tupakointi suhteellisesti enemmän koko väestössä, muistuttaa tutkija Jukka Murto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lue seuraavaksi