Pisararadalle jarrua ja kaasua eduskunnassa - ministeri ei kiirehdi miljardihanketta

Eduskunnassa tarjotaan kalliin maanalaisen radan vaihtoehdoksi junaraiteiden rakentamista kahteen kerrokseen Pasilassa.

Suunnitelmien mukaan Pisararata sukeltaisi tunneliin Pasilan eteläpuolella ja sen maanalaiset asemat tulisivat Hakaniemeen, Keskustaan ja Töölöön. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Liki miljardi euroa maksava Pisararata riitelyttää kansanedustajia. Osa maakuntien kansanedustajista vastustaa yhä maanalaisen radan rakentamista ja vaatii muita vaihtoehtoja junaliikennnettä jumiuttavan pullonkaulan purkamiseksi Helsingissä. Liikenneministeri Paula Risikko (kok.) pitää rataa tärkeänä koko Suomelle mutta ei kiirehdi sen rakentamista.

Kinastelun käynnisti eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona Pertti Hemmilä (kok.). Hänen mielestään Pisararata on miljardiluokan virhe, joka pitäisi pysäyttää mahdollisimman nopeasti.

Maria Tolppanen (ps.) puolestaan tivasi, millä tavalla Pisarata auttaa esimerkiksi Seinäjoki-Kaskinen rataosuutta, joka on tarpeellinen jotta koko Kaskisten kaupunki ei kuolisi.

Liikenneministeri Paula Risikko (kok.) korosti, että Pisararataa tarvitaan koko Suomea varten eikä vain pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Hän ei kuitenkaan pidä sitä yksittäisenä hankkeena tarpeeksi hyödyllisenä.

- Se tarvitsee rinnalleen muita hankkeita, jotta se nimenomaan syöttää matkustajia sinne Pisararadalle ja siitä syystä meidän pitää ensisijaisesti hoitaa tämä Helra, Helsingin ratapihahanke, joka on selonteossa. Me tarvitaan Espoon kaupunkiratakorjaus ja me tarvitaan myöskin Riihimäen ratakorjaus. Nämä yhdessä muodostavat hyötysuhdetta, tulee enemmän sitä hyötyä. Tämä on Liikennevirastonkin kanta tästä asiasta.

Junaraiteita kahteen kerrokseen?

Harry Wallin (sd.) sanoi, että ennen kun seuraava eduskunta tekee päätöksen Pisararadan rahoituksesta, pitäisi miettiä muitakin vaihtoehtoja kuin maanalainen rata.

Wallin korosti, että päärautatieasema ei ole enää Helsingin suurin rautatieasema vaan Pasila. Paikallisjunien matkustajista kaksi kolmasosaa jää pois Pasilassa ja vain yksi kolmasosa matkustaa keskustaan. Lisäksi tulevat työpaikat Helsingissä sijoittuvat Pasilaan, perusteli Wallin.

- Eikö voisi ajatella esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa, että kun Pasilan asema uudistetaan nyt kokoisuudessaan niin tehdään vaikka junia varten raiteita kahteen kerrokseen ja sitten vain osa junista jatkaisi Helsinkiin. Näin vältyttäisiin näin mittavalta investoinnilta ja kun meillä on rahaa vahän niin se voisi olla järkevää.

Myös Mirja Vahkaperän (kesk.) mielestä Pisararadalle on muita vaihtoehtoja ja hän liputti Wallinin esityksen puolesta. 

Onko varaa enää peruutella?

Kari Rajamäki (sd.) ja Matti Saarinen (sd.) hermostuivat kollegojensa puheista. Saarinen ihmetteli myös Liikenneviraston jarruttelua asiassa. Saarisen mielestä Liikennevirasto on urakoitsijavirasto, jolle ei kuulu arvioida tarvitaanko Suomeen Pisararata vai ei.

- Pisarata on hallitusohjelmassa, siihen on budjetoitu 40 miljoonaa, se on EU-tuen piirissä. Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli, junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia. Tämä Pisaran kaatuminen romuttaisi koko pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen, asunnot, työpaikat ja vaikka mitä. Myöskin joukkoliikenteeseen vaikutus olisi dramaattinen, luetteli Saarinen.

- Toivoisin vielä, että ministeri miettisi, onko tässä varaa enää peruutella, vetosi Saarinen Risikkoon.

Kari Rajamäki puolestaan toivoi, että kansanedustajat pysyisivät  ruodussa.

- Kumma virus on nyt leviämässä kun nyt pitää yhtäkkiä kyseenalaistaa Euroopan nopeimmin kasvavan metropolin ja myöskin raideliikenteen häiriöherkkyyteen liittyvä hanke, joka on koko Suomen raideliikenteen kehittämistä koskeva hanke. Toivon vähän vakavuutta kyllä, ettei aleta poukkoilemaan tässä asiassa.