1. yle.fi
  2. Uutiset

Eläketurvakeskus: Eläkekaton maksaisivat pienituloiset

Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeiden viimeaikainen kehitys ei puolla eläkekaton käyttöönottoa. Selvityksen mukaan korkeimmat eläkkeet eivät nykyisinkään synny lakisääteisen eläkejärjestelmän, vaan muiden sopimusten perusteella.

politiikka

Eläketurvakeskus ETK:n mukaan eläkekaton käyttöönotto voisi johtaa kahteen eläkejärjestelmään. Eläkekaton ylittävistä lisäeläkkeistä voitaisiin sopia työnantajan ja työntekijän kesken erillisillä sopimuksilla.

Niissä maissa, joissa eläkekatto on käytössä, kehitys on usein kulkenut kahta eläkejärjestelmää kohti, kertoo EKT:n selvitys.

Suomessakin kaikkein korkeimmat eläkkeet syntyvät jo nyt työeläkkeen ja erilaisten johtajasopimuksissa määriteltyjen lisäetuuksien yhdistelmistä. Erillinen eläkejärjestelmä suosisi hyvässä neuvotteluasemassa olevia hyvätuloisia työntekijöitä.

EKT:n selvityksen pohjana on eläkevakuutusmaksun ja eläke-edun vastaavuuteen perustuva eläkepalkkakatto, jonka ylittävästä palkasta ei maksettaisi eläkevakuutusmaksua. Katon ylittävästä palkasta ei myöskään kertyisi eläkettä.

EKT:n laskelmien mukaan eläkepalkkakaton käyttöönotto pienentäisi eläkemaksutuloja välittömästi. Työeläkemenot pienenisivät vasta kymmenien vuosien kuluttua. Tulojen ja menojen ero merkitsisi sitä, että eläkemaksuja jouduttaisiin korottamaan useiksi kymmeniksi vuosiksi. Maksujen korotus kohdistuisi niille ihmisille, joiden tulot jäisivät eläkekaton alapuolelle.

Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan eläketulojen ylimpään kymmenykseen kuuluvat eläkkeensaajat, joiden eläke oli viime vuonna vähintään 2 535 euroa kuukaudessa. Ylimmän kymmeneksen keskieläke vastasi suunnilleen palkansaajien keskiansioita.

Lue seuraavaksi