1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Riku Nieminen: Munamiestä ei olisi ilman valtionavustusta

Jos kulttuurimäärärahoja leikataan, ei ehkä tule uusia Munamiehiä. Tai niin ainakin ajattelee Riku Nieminen, joka osallistui tekstillään taideteokseen Kerjäläiset.

Kuva: YLE / Antti Kettumäki

Kajaanilaislähtöinen näyttelijä ja hauskuuttaja Riku Nieminen taistelee kulttuurimäärärahojen leikkausta vastaan. Nieminen osallistui taideteokseen Kerjäläiset (siirryt toiseen palveluun), joka koostuu taiteilijoiden teoksista. Se luovutetaan Suomen valtiolle.

– Lähdin mukaan, koska minun mielestäni leikkausta ei pitäisi missään nimessä tehdä. Minulla on omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä sillä rahalla saa. Olen itse hyvä esimerkki siitä, vaikka jotkut eivät välttämättä tykkääkään työstäni.

– Ja jotkut tykkäävät, Riku Nieminen naurahtaa.

Valtion rahoituksella alkuun laitetulta Kajaanin Generaattorilta (siirryt toiseen palveluun) ponnahtanut Riku Nieminen ei ilman Generaattoria olisi siinä missä hän nyt on.

– Jos Generaattoria ei olisi ollut, olisin toisella alalla. Generaattorin toiminta oli viimeinen naula arkkuun, jolloin päätin, että haen teatterikorkeakouluun, että pyrin unelmaani kohti, joka oli siis näyttelijyys.

Generaattori oli ensin kulttuurihanke, jonka päätyttyä vuonna 2006 työtä rupesi jatkamaan kulttuuriosuuskunta G-voima. Nykyään Generaattori on tila, jossa toimivat sekä kulttuuriosuuskunta G-voima, Kajaanin Harrastajateatteri ja nykytanssin tuotantoryhmä Routa.

Riku täs moi. Älkää leikatko kulttuurimäärärahaa. Mä en olis ammatillisesti mitään ilman nuorille esittävän taiteen toteutumismahdollisuuksia tarjonnutta Generaattori -projektia, joka Kajaanissa taannoin polkaistiin käyntiin, juurikin valtionavustuksella. En mitään. Ei olis Munamiestä mille hekotella. Ei Pomppufiilis -biisiä joka pärähti vuonna 2011 Bratislavan jäähallissa soimaan välittömästi, kun Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruus oli varma. Jos tykkäät Munamiehestä, et äänestä kulttuurimäärärahan leikkauksen puolesta. Kiitos. T. Riku Nieminen, hän joka käytti Munamies -kortin. (Osa Kerjäjäiset -taideteosta)

Muistot vuosien takaa Raatihuoneen torilla sijatsevasta Generaattorilta ovat lämpimät.

– Generaattori oli tosi voimakkaasti kasvattava. Tein sinne monta projektia – sain näytellä, tanssia ja soittaa erinäisiä instrumentteja. Se oli kultaakin arvokkaampi kokemus. Sieltä jäi myös paljon hyviä ystäviä. Voin väittää, etten ole ainoa, jolle aika Generaattorilla oli ja on ollut merkityksellistä, Riku Nieminen vakuuttaa.

Ystävyys ei ollut mitä tahansa tuttavuutta.

– Sieltä tuli syvää ystävyyttä. Semmoista, ettei tehdä vaan töitä tai harrastella. Niihin ihmisiin voi luottaa koko sydämellään vastasuudessakin.

Valtionavustuksella tähdeksi

Ystävien ja miehen tämänhetkisen tilanteen Suomen näyttelijäkaartin huipulla eivät ole ainoita asioita, mitä Kajaanin Generaattori Niemiselle on antanut.

– Totta kai sieltä tuli myös ammatillista harjaantuneisuutta. Mittaamattoman arvokasta koulutusta, jota ei välttämättä muualla olisi tullut. Ne puitteet ja intohimo, jolla siellä tehtiin teatteria ja esiintymistaidetta.

Jos kulttuurimäärärahaa ei leikata, niin mitä sitten?

Generaattori oli tosi voimakkaasti kasvattava. Tein sinne monta projektia – sain näytellä, tanssia ja soittaa erinäisiä instrumentteja. Se oli kultaakin arvokkaampi kokemus.

Riku Nieminen

– Luin aiheesta mielipidekirjoituksen, jossa kerrottiin juustohöylätaktiikasta. Siitä, että kaikilta otetaan vähän pois – se on vaan haitallista kulttuurikentälle. Mieluummin pitäisi kohdentaa resursseja eri taiteisiin. Pitäisi tutkia, mikä on yleishyödyllistä taidetta ja mikä taas ei. Se on toki keskustelu ihan erikseen, Nieminen ehdottaa.

Jostain toki voi leikata, Nieminen pohtii.

– Veikkaisin, että on olemassa jotain taiteen lajeja tai osioita, jotka hyvin pystyisivät pärjäämään vähemmällä rahoituksella. Esimerkiksi kulttuuri, mikä meillä on valloillaan internetin kautta, painottuu audiovisuaalisuuteen. Siihen panostamalla saatettaisiin saada isojakin tuloksia.

Vaikka taiteessa ei olisikaan rahasta kiinni, voi asioita laittaa perspektiiviin.

– Taiteiden ammattilaiseksi tuleminen vaatii ulkopuolista tukea. Teatterikorkeakoulun näyttelijiäntyön linja on toiseksi kallein koulutus Suomessa hävittäjälentäjien jälkeen, Nieminen kuittaa.

– Jos määrärahaa leikataan... Niin, en pysty sanomaan, tulisiko vähemmän näyttelijöitä. Ainakin huonommin koulutettuja näyttelijöitä.