Suomalaiset kelpuuttavat vain harvoja lauluja jouluperinteeseen: "Surumieliset laulut vastaavat kaipuuseen"

Musiikin asiantuntijan mukaan vanhat, perinteiset joululaulut pitävät pintansa, koska ne muistuttavat meitä lapsuudesta ja tuttuudesta. Vaikka suurin osa suosituimmista lauluista on haikeita, Suomessa on myös erittäin rikas joululaulukulttuuri muuhun Eurooppaan verrattuna.

Kotimaa
Joululaulun nuotit.
Yle

Suomessa lauletaan joulunaikaan usein perinteisiä, hieman surumielisiä joululauluja. Vuodesta toiseen suosituimpina lauluina ovat pysyneet En etsi valtaa__loistoa ja Varpunen jouluaamuna, jotka ovat jo yli 100 vuotta vanhoja.

Viime vuosikymmeninä on suomalaisten suosikeiksi noussut vain muutamia uusia joululauluja. Kuopiolaisen lauluklubi Maestran toimitusjohtaja Jaana Turusen mukaan tällaisia ovat esimerkiksi 1980-luvulla tehty Sydämeeni joulun teen ja 2000-luvulla sävelletty Taivas sylissäni.

– Suomalaiset kelpuuttavat jouluklassikoiksi hyvin harvoja lauluja. Joululaulut on alun perin tehty haikeiksi ja joulu on meille sellainen traditio, että siitä ei haluta muuttaa juuri mitään. Halutaan laulaa tuttuja lauluja, jotka on opittu jo lapsuudessa. Se on vähän sama asia kuin häämarssi. Siihenkin yhdistyy tiettyjä mielikuvia, ja vaikka se on vanha laulu, se halutaan kuulla edelleen häissä.

Monet nykyisistä joululauluista on alunperin tehty kansakoulujen kuusijuhlia varten ja laulujen tekijät ovat usein olleet kansakoulujen opettajia. Turusen mukaan myös suomalaisten joulunviettotapa on pysynyt pitkälti samana kuin vuosikymmeniä sitten.

– Suomalaiset ovat jouluisin omissa oloissaan ja siihen sopii tietynlainen haikeus ja hyvin surumielisetkin laulut. Tämä traditio ei ole muuttunut, edelleen kaipaamme joululta rauhoittumista.

Haikeat laulut kertovat tärkeästä juhlasta

Kuopion Puijon seurakunnan kanttori Joona Saraste arvioi, että joululauluissakin hyvin kirjoitettu teksti kantaa läpi vuosisatojen. Esimerkiksi Topeliuksen 1800-luvun lopulla kirjoittama runo,Sylvian joululaulu, soi suomalaisissa kirkoissa yhä joka vuosi sen syvällisen sanoman ja symboliikan vuoksi.

Meillä on sisällä kaipauksen tunne ja nämä surumieliset laulut vastaavat siihen tunteeseen.

Joona Saraste

– Sylvian joululauluhan kertoo linnusta, mustapääkertusta, joka vaeltaa etelästä Italian yli Suomeen. Laulu kuvaa lintuja, joita Italiassa otettiin kiinni, joilta puhkaistiin silmät ja laitettiin häkkiin houkuttelemaan muita lintuparvia. Topelius oli hyvin isänmaallinen ja pienen linnun on arveltu kuvaavan Suomen asemaa Tsaarin vallan alla.

Sen sijaan kuolemastakin kertova Varpunen jouluaamuna on kanttorin mukaan kuvaus suomalaista lähimmäisen rakkaudesta ja kaipuusta.

– Laulu kertoo lapsikuolemasta. Joulu on suuri perhejuhla, ja jos sieltä joku perheenjäsen puuttuu, se on suuri kaipauksen aihe. Joulun sanoma jos mikä on täynnä kaipausta. Me valmistelemme joulua ja odotamme siltä jotain suurta. Meillä on sisällä kaipauksen tunne ja nämä surumieliset laulut vastaavat siihen tunteeseen.

Sarasteen mukaan suurin osa suomalaisista joululauluista on sävelletty surumielisen mollin sijaan duuriin. Sävellaji ei kuitenkaan aina kerro laulun sävystä.

– Se ei ole niin mustavalkoinen ajatus. Molemmissa sävellajeissa saadaan aikaiseksi eri tyyppisiä tunnelmia. Esimerkiksi Jouluyö, juhlayö on sävelletty duuriin, mutta silti se on harras ja rauhallinen laulu.

Suomessa on rikas joululaulukulttuuri

Suomessa on paitsi tehty useita joululauluja, moni laulu on tullut myös ulkomailta käännettynä. Ensimmäisiä Suomeen tulleita nykyisiä joululauluja on Jouluyö, juhlayö, joka oli alun perin saksankielinen. Laulu sanoitettiin ja sävellettiin Itävallassa 1800-luvun alussa.

– 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa joulunviettoon tuli suuri muutos. Silloin yleistyivät joulukoristeet ja myös joululauluja saatiin Suomeen. Harvassa muussa Euroopan maassa on yhtä rikasta joululaulukulttuuria kuin meillä. Toki Keski-Euroopassa on aina ollut kirkkoveisuja ja keskiaikaisia sävelmiä, mutta esimerkiksi Etelä-Euroopassa on vain muutamia joululauluja, huomauttaa Lauluklubi Maestran toimitusjohtaja Jaana Turunen.

Harvassa muussa Euroopan maassa on yhtä rikasta joululaulukulttuuria kuin meillä.

Jaana Turunen

Yli sata vuotta kestäneiden joululaulujen ei uskota tulevaisuudessakaan muuttuvan. Lauluklubi Maestron toimitusjohtaja Jaana Turunen arvioi, että Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna soivat vielä sadan vuoden päästä.

– Ne kestävät hyvin aikaa ja versiointia. Hyvänä esimerkkinä on suosittu Raskasta joulua -konsertti, jossa perinteisiä lauluja on laitettu hieman uuteen uskoon. En usko, että amerikkalaiset uudentyyppiset laulut ottavat valtaa Suomessa. Niitä voidaan kuunnella kauppakeskuksissa, mutta suomalainen joulu-unelma on enemmän hiljainen maalaisidylli, johon liittyy haikea ja koskettava musiikki.

Teoston laatiman listan mukaan suosituin joululaulu joulukonserteissa on ollut jo useamman vuoden ajan Sibeliuksen sävellys En etsi valtaa loistoa. Kolmen kärjessä on pitkään ollut myös Sydämeeni joulun teen.