Napaseudun oravat kiihdyttävät ilmastonmuutosta yllättävällä tavalla – "vaikutusta aliarvioitu"

Napaseuduilla on elänyt siiseleitä tuhansia vuosia ilman, että ne olisivat aiheuttaneet enempää harmia. Kun niiden asuma-alueenaan käyttämä ikirouta on alkanut sulaa, siiseleiden elintavat kiihdyttävät maaperään sitoutuneen hiilidioksidin vapautumista ilmakehään.

Ulkomaat
Ilmaston lämpenemisen myötä ikiroudan alueet ovat alkaneet sulaa.
Ilmaston lämpenemisen myötä Grönlannin ikiroudan alueet ovat alkaneet sulaa.Nick Cobbing / EPA

Arktisten alueiden oravilla, siiseleillä, voi olla suurempi vaikutus ilmaston lämpenemiseen kuin aiemmin on uskottu. Asiaa koskeva tutkimus julkistettiin Yhdysvaltain geofyysikkojen yhdistyksen syyskokouksessa ja siitä uutisoi BBC (siirryt toiseen palveluun).

Siiseleitä elää Siperian ja Pohjois-Amerikan puuttomalla tundralla, missä maaperä on ollut ikijään peitossa kymmeniä tuhansia vuosia. Siiselit kaivavat maahan laajoja pesäluolastojaan.

Tutkijat ovat todenneet, että pesien rakentamisessa ei synny vain luola, vaan eläimet itse asiassa mylläävät maan perinpohjin. Ne sekoittavat pintamaan syvemmällä olevan maakerroksen kanssa, saavat aikaan hapen kiertoa maaperässä ja lannoittavat maata jätöksillään. Siiseleiden työn jäljiltä pesäluolastojen alue on lämpimämpi kuin niitä ympäröivät seudut.

Siiselit aiheuttavat sulavaan maahan kompostoitumista

Siiselit ovat puuhailleet napa-alueiden maaperässä tuhansia vuosia tekemättä sen enempää vahinkoa. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä ilmaston lämpenemisen myötä napa-alueiden ikirouta on alkanut sulaa, kertoo tutkimukseen osallistunut Massachusettsissa sijaitsevassa tutkimuslaitoksessa työskentelevä tohtori Sue Natali.

Toisin kuin lämpimämmillä leveysasteilla, pohjoisten alueiden kylmissä oloissa kuolevat kasvit ja eläimet eivät kompostoidu ja hajoa maaperään, vaan ne jäätyvät aina vain paksummaksi kerrokseksi. Tähän kerrostumaan on varastoitunut valtaisa määrä hiilidioksidia, joka alkaa vapautua ilmakehään, mikäli jäätynyt aines sulaa.

Tutkijat ovat arvioineet ikiroutaan sitoutuneen hiilidioksidin määräksi 1 500 miljardia tonnia. Tämä vastaa kaksinkertaisesti sitä hiilidioksimäärää, joka on nyt sekoittunut ilmakehään. Ikirouta-alue kattaa lähes neljänneksen pohjoisesta pallonpuoliskosta.

Siiseleiden ulosteet tuovat sulavaan maahan typpeä ja mikrobeja, jotka saavat aikaan kompostoitumisilmiön. Se vapauttaa ilmaan entistä enemmän hiilidioksidia, samoin kuin metaania, joka lämmittää ilmastoa yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaammin. Ja koska maaperä on valmiiksi sekoitettu, lannoitteet pääsevät keskimääräistä lämpimämpään ympäristöön.

Siiseleiden lannoitustyön toinen seuraus voi olla puiden ja pensaiden kasvun kiihtyminen aiemmin puuttomalla alueella. Kasvit sitoisivat itseensä hiilidioksidia. Siiseleillä vain on taipumus syödä nuoret kasvit.

Tohtori Natali totesi geofyysikkokokouksessa, että eläinten vaikutus ilmastopäästöihin on aliarvioitu seikka, johon tutkijoiden on pureuduttava tulevaisuudessa.

Yhdysvaltain ilmastotutkijoiden tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan arktiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muut osat maapalloa.