Kybervakoilua, puettavia laitteita ja hyötypelejä – asiantuntijat arvioivat vuoden 2015 digi-ilmiöt

Mitä digitaalisen maailman ilmiöitä kannattaa seurata vuonna 2015? Kysyimme viittä asiaa viideltä eri alan asiantuntijalta. Tulossa ovat ainakin hyöty- ja opetuspelit, puettavat laitteet, kybervakoilu ja esineiden internet.

ilmiöt
Tietokonesali.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Johtaja KooPee Hiltunen, suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogames

1. Mobiilipelien kilpailu kiristyy entisestään, mutta kasvu jatkuu vahvana ja ohittaa konsolipelit myynnin arvossa.

Pelien saaminen kanavaan on edelleen helppoa, mutta käyttäjähankinta on kallista. Tämä on johtamassa siihen, että monille pienille studioille esimerkiksi PC-julkaisu ja jakelu vaikkapa Steamin (siirryt toiseen palveluun) kautta on yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on sopivan nichen löytäminen mobiilipuolelta. Kokonaisuutena uskoisin kuitenkin mobiilipelien kasvun jatkuvan vahvana haasteista huolimatta. Monien näkemysten mukaan 2015 aikana mobiilipelistä tulee pelialan suurin sektori ja se ohittaa myynnin arvossa konsolipelit.

2. Aasian markkinoiden merkitys korostuu

Aika useat yritykset ovat tehneet toimenpiteitä tähän suuntaan. 2015 tultaneen myös näkemään esimerkiksi aasialaisten investointeja Suomeen tai yrityskauppoja.

3. Hyötypelien kehittäminen kiihtyy

Tähän vaikuttaa osaltaan jo edellä mainittu mobiilipelimarkkinan käyttäjähankinnan kalleus. Hyötypeleihin on asetettu jo vuosikausia isoja toiveita ja nyt näyttäisi siltä, että siellä saattaisi tapahtua jotakin.

4. Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuksia pelialalle

Virtual Reality (siirryt toiseen palveluun) on mielenkiintoinen tarkkailtava teknologinen kehitys.

5. Yritykset konsolidoituvat, mutta myös start-up-skene jatkaa vahvana

Lisäksi muistuttaisin, että 2015 on myös Suomen pelialan 20-vuotisjuhlavuosi. Muutamia jatkuvia trendejäkin on, esimerkiksi F2P (siirryt toiseen palveluun), games as services (pelit palveluina, joita kehitetään käyttäjäpalautteen pohjalta) ja E-sports. Ylekin jo lähettää e-urheilutapahtumia.

Oculus Rift -laitteisto esittelyssä DigiExpo-messuilla
Oculus Rift -laitteisto esittelyssä Digiexpo-messuilla Helsingissä 2014.Nina Keski-Korpela / Yle

Varajohtaja Tanja Aitamurto, Brown Institute for Media Innovation, Stanfordin yliopisto

1. Jakamis- ja hetkellistalouden kehittyminen

WeWork (siirryt toiseen palveluun) tarjoaa jaettuja työtiloja ja sosiaalisia verkostoja, Breatherin (siirryt toiseen palveluun) kautta saa vuokrata työhuonetta tunti kerrallaan eri kaupungeissa. Yhä pienempiä paloja voi jakaa muiden kanssa.

2. Puettavien laitteiden ja ympäristössä olevien sensoreiden synkronoiminen

Tuloksena syntyy tietoa, josta voi olla hyötyä käyttäjälle esimerkiksi urheilusuoritusten mittaamisessa, esimerkiksi GymTrack (siirryt toiseen palveluun)-nimisen fitnesspalvelun malliin. Älyranneke kerää tietoa kuntosalilla olevista mittareista, mitä laitteita käytämme. Tieto kertyy tietokantaan, jota voi käyttää suoritusten parantamiseen. Missä muualla sensoreita voisi olla, mitä muita tietoja voisi kerätä?

3. Yksityiset paikalliset sosiaaliset verkostot, kuten NextDoor (siirryt toiseen palveluun).

Olemme tottuneet laajojen verkostojen Facebookiin, jossa on satoja, jopa tuhansia kavereita. On syntynyt uusi trendi keskittyä verkostoihin esimerkiksi oman kadun varrelta tai omassa korttelissa.

4. Joukkosijoittaminen 2.0

Neighbor.ly (siirryt toiseen palveluun)n kaltaiset julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien, infrastruktuurihankkeiden joukkovelkakirjamerkinnät verkon kautta. Yhdysvalloissa näitä käytetään esimerkiksi koulujen, voimaloiden tai teiden rakentamiseen. Voin tienata myöhemmin voittoa ja sijoitukset ovat verovähennyskelpoisia. Uudet palvelut helpottavat ja nopeuttavat joukkosijoittamista.

5. Lennokit (drones)

Yhdysvalloissa kehitetään erilaisia malleja lennokkien käyttämiseen tavaran jakelijoina ja esimerkiksi asuntojen vartijoina. Netistä tilaamani kirjan toisikin perille lennokki eikä auto. Liiketunnistimeen perustuva lennokki voisi videoida pihaan tulijaa ja lähettää minulle hälytyksen.

Kauko-ohjattava lennokki ilmassa.
Caroline Blumberg / EPA

Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto

1. Vakoilu digitaalisessa maailmassa

Valtioiden sekä myös yritysten kyky vakoilla ja kerätä tietoa digitaalisesti tulee entistä kehittyneemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Tieto on tämän päivänä yhteiskunnissa ja yrityksissä tärkein pääoma ja yli 99 prosenttia maailman kaikesta tiedosta on digitaalisessa muodossa. Tähän tietoon pyrkivät niin valtiolliset toimijat, yritykset kuin rikolliset pääsemään yhä tehokkaammin käsiksi ja pahimmillaan heikentämään merkittävällä tavalla esimerkiksi valtion taloudellista kilpailukykyä tai turvallisuutta.

Tulevana vuonna erityisesti valtiollinen kybervakoilu tulee lisääntymään. On mahdollista, että mittava kybervakoilu tulee johtamaan joissain tilanteissa jopa fyysisen voimankäytön vastatoimiin. Tulemme vuonna 2015 näkemään yhä kehittyneempiä tapoja siitä miten vakoilua digitaalisessa maailmassa nykymaailmassa kerätään.

2. Maailman digitalisoitumisen kiihtyminen

Asioiden ja esineiden internet (siirryt toiseen palveluun), jossa yhä useampi tavallisen ihmisen arkipäivään kuuluva asia on yhteydessä internetiin, kasvaa vuonna 2015 kiihtyvällä vauhdilla. Kyse on kehityksestä, jossa vuonna 2019 maailmassa arvioidaan olevan noin 50 miljardia esinettä yhteydessä internetiin.

3. Digitaalinen yksityisyys

Niin Suomessa kuin useassa muussa Euroopan maassa keskustelu turvallisuuden ja yksityisyyden tasapainosta digitaalisessa maailmassa tulee jatkumaan. On selvää, että myös digitaalisessa maailmassa tulee olla asioita, jotka eivät muille kuulu. Yhtä selvää tulee olla, että turvallisuusviranomaisilla on oltava riittävät valtuudet turvallisuuden takaamiseen myös digitaalisessa toimintaympäristössä.

Oikean tasapainon ja hyväksyttävien toimintatapojen löytäminen on mahdollista ainoastaan aktiivisen yhteiskunnallisen keskustelun pohjalta. Sitä Suomessa tarvitaan vuonna 2015.

4. Kyberasevarustelun globaali kiihtyminen

Valtioiden panostus kyberkykyjen (puolustus-, tiedustelu-, vaikuttamiskyky) luomiseen jatkuu. Valtiot panostavat tulevan vuonna yhä lisää resursseja erilaisten kyberkykyjen rakentamiseen, jolloin todennäköisyys kehittyneiden kykyjen laajamittaisemmasta käyttämisestä lisääntyy.

5. Kulttuurinen muutos kyberturvallisuudessa jatkuu - toivottavasti

Haluan uskoa siihen, että tulevana vuonna digitaalisen maailman turvallisuusasiat iskostuvat nykyistä paremmin ja laajemmin meidän jokaisen mieliin ja tekoihin. Tämä on yhteiskunnille ja yrityksille kaikkein helpoin ja edullisin tapa vahvistaa kyberturvallisuutta. Kyberturvallisuudessa jokainen meistä on joko heikoin tai vahvin lenkki.

Tietoiikennejohtoja.
Yle

Tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

1. Verkkopohjainen opetus laajentuu, etenkin yliopistoissa

Isot MOOC (siirryt toiseen palveluun)it ja pienet SOOC (siirryt toiseen palveluun)it, aika paljon myös käänteinen luokkahuone -ajattelu yleistyy. Ei mennäkään fyysisesti kuuntelemaan luentoa, vaan opiskellaan asia etukäteen verkossa ja mennään oppilaitokseen keskustelemaan, syventämään tietoja ja kysymään lisää epäselviksi jääneistä asioista. Tämä on tehokas oppimisen laadun parantaja.

2. Erilaiset oppimispelit lisääntyvät ja monipuolistuvat

Niiden tarjonta lisääntyy valtavasti, taustalla on myös vahvaa analytiikkaa. Pelinomaisesti oppilas siirtyy uudelle tasolle, kun on oppinut asian, samoin kuin seikkailupeleissä.

3. Sähköisten oppimateriaalien tarjonta lisääntyy

Siirrymme pikkuhiljaa paperisesta, analogisesta oppimateriaalista sähköiseen materiaaliin. Sillä on monia etuja, nopea ja halpa päivittäminen muun muassa. Tarvitaan opettajille paljon täydennyskoulutusta ja lisää aikaa perehtyä uusiin mahdollisuuksiin, ja intoa kehittää omaa opetustyötään ja pedagogisia ratkaisuja.

4. Self-quantification (siirryt toiseen palveluun) (itsen mittaaminen, biohakkerointi)

Itsen mittaaminen laajenee entisestään ja tulee entistä enemmän iholle ja myös oppimisen maailmaan.

5. Näyttöön perustuva kehitystyö

Digimaailmassa ja opetuksessa tämä yhä enemmän jalansijaa ja sitä myös vaaditaan. Mikä muuttaisi tämän kehityksenkulun? Jos todetaan, että kännykän tai langattoman verkon säteily todetaan kiistattomasti haitalliseksi ja terveysriskiksi. Jokerina vielä: vuosi 2015 voi olla laajennetun todellisuuden (siirryt toiseen palveluun) ison uuden alun vuosi.

Aktiivisuusranneke
Älypuhelimella ohjattava aktiivisuusranneke seuraa muun muassa käyttäjänsä liikkumista ja unta.Jari Koskinen / Yle

Strategiapäällikkö Tuija Aalto, Yle

1. Läheisten ikäihmisten nettitaidot entistä tärkeämpiä

Internetin käyttö kasvaa enää ikäihmisisten joukossa – ja siellä sitä kasvun varaa vielä onkin. Työelämässä monille varttuneillekin niitä taitoja kertyy, mutta jos on jo työelämästä luopunut seitsemänkymppinen, on mahdollisuus parantaa huomattavasti omaa elämänlaatua – saada uusia yhteyksiä ihmisiin, virikkeitä – jos osaa esimerkiksi hakeutua verkon yhteisöihin ja asioida nettikaupoissa.

2. Yhteydet

Netti-tv:n katselu yleistyy, mutta kaikkialla se ei vielä onnistu. Suomessa jokaisella on oikeus saada kotiinsa tai yrityksensä toimipisteeseen moitteettomasti toimiva 1 Mbit/s -laajakaistaliittymä. Viestintävirasto pitää huolta tästä oikeudesta ja se on nimennyt kaikille alueille teleoperaattorin, jonka täytyy tarjota laajakaistaliittymiä niillä alueilla, joilla ei muuten olisi riittävästi tarjontaa. Näitä liittymiä kutsutaan yleispalveluliittymiksi (siirryt toiseen palveluun). Yleispalveluliittymä voi olla kiinteä tai langaton ja sen vähimmäisnopeuden on tosiaan oltava 1 Mbit/s.

Jos tällaista liittymää ei saa pyynnöstä huolimatta, siitä kannattaa olla yhteyksissä Viestintävirastoon. Tämä yleispalveluvelvote koskee vakituisia asuntoja ja liikeyrityksiä, ei vapaa-ajan asuntoja.

Suurimmalla osalla, noin 70 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on käytössään vähintään 10 Mbit/s -laajakaistayhteys. Megan liittymällä ei vielä katsele suoraa netti-televisiota, mutta kyllä sillä lehdet lataa ja verkkokaupassa asioi.

3. Kohdennettu mainonta lisääntyy

Kun haet tietoa netistä erilaisia hankintoja varten, niin saatat huomata, että jonkin nettikaupan mainokset alkavat seurata sinua joka paikkaan. Mainostajilla on yhä parempia keinoja käytössään kohdentaa mainontaa niille, jotka ovat tunnistettavissa mainonnan kohderyhmiksi. Aina tämä ei ihan osu kohdilleen ja ihmisiä ärsyttää, jos heille mainostetaan tuotteita, joita he ovat juuri hankkineet.

On olemassa selaimeen asennettavia mainossuodattimia, jos haluaa vähentää mainosten välkkymistä ruudullaan, esimerkiksi AdBlock. Toisaalta kannattaa muistaa, että moni hyvä mediapalvelu yrittää maksaa journalistien palkat sisällöstä saatavalla tilausmaksulla ja mainonnan tuotolla. Jos haluaa tukea omaa maakunnan lehteä, tilaa sen diginä ja ostaa sen palstoilla netissä mainostettuja tuotteita.

4. Disorientaatio – mistä luinkaan sen asian

Yhä useammat uutiset ja puheenaiheet tulevat vastaan sosiaalisen median kautta. Yhä useammin keskustelussa huomaa, ettei pysty sanomaan, mistä oli lukenut jostain asiasta. Tämä vaikuttaa yhtä hyvin niihin, jotka käyttävät uutisaggregaattoripalveluita, kuten Amppareita (siirryt toiseen palveluun), tai älypuhelimen uudenlaisia sovelluksia, kuten Flipboardia (siirryt toiseen palveluun), tai vaikkapa Facebookin uutisvirtaa. Ehdotus tulevalle vuodelle: Seuraa omaa käyttäytymistäsi, ja keskity siihen, mikä on lukemasi tiedon lähde.

5. Puettava tietoteknologia alkaa yleistyä: aktiivisuusmittaus

Nykyään on yhä enemmän erilaisia aktiivisuusrannekkeita ja älykelloja, ja kännykkäsovelluksia, joilla voi mitata liikkumista ja aktiivisuutta. Joitakin ihmisiä mittaaminen saattaa motivoida entistä parempiin elämäntapoihin. Ainakin lukuja on kiinnostava seurata jonkin aikaa.