1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Mikä on olkien hinta? – Myllykosken biolaitos toisi pienen lisätulon viljelijälle

Myllykoskelle suunniteltu bioetanolitehdas hankkinee raaka-aineensa 100 kilometrin säteeltä. Maanviljelijä Kimmo Jokiranta toivoo, että oljen kanssa ei tapahtuisi samoja virheitä kuin ruokohelven kanssa muutama vuosi sitten.

talous
Kimmo Jokiranta on maanviljelijä ja kaupunginvaltuutettu Kouvolassa
Kimmo Jokiranta on maanviljelijä ja kaupunginvaltuutettu Kouvolassa.Kirsi Partanen / Yle

Myllykoskelle suunniteltu bioetanolitehdas tietää pientä lisätienestiä myös maanviljelijöille. Suomen Bioetanoli Oy suunnittelee bioetanolin valmistamista oljista. Olkia on tarkoitus hankkia noin 150 kilometrin säteellä tehtaasta.

Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen kertoo, että raaka-ainetta tullaan hankkimaan myös Virosta ja Latviasta. Halukkaita viljelöitä on kartoitettu yhdessä Pro Agrian kanssa, ja kiinnostusta olkien paalaamista kohtaan riittää Laukkasen mukaan.

– Yhdeltä hehtaarilta voisi saada noin 3 000 kiloa olkea. Olkitonnin hinta voisi olla noin 10-20 euroa, kertoo Laukkanen.

Kun keskimääräinen peltopinta-ala on runsaat 50 hehtaaria, saisi viljelijä oljistaan vuodessa muutaman tonnin. Sopimuksia raaka-aineen toimituksista ryhdytään solmimaan mahdollisesti vuonna 2016, jolloin satoa pitäisi syksyllä kerätä talteen peltojen reunoihin.

Entisen paperitehtaan tiloihin suunniteltu bioetanolitehdas etsii vielä rahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle 30 miljoonaa euroa energiatukea. Jalostamo tuottaisi oljista noin 72 000 tonnia bioetanolia vuodessa, mikä vastaa yli 90 miljoonaa litraa bioetanolia.

Oljesta uusi markkina-artikkeli

Kouvolan kaupunginvaltuutettu ja maanviljelijä Kimmo Jokiranta iloitsee muiden kaupungin päättäjien tavoin uudesta teollisesta investoinnista.

– Nyt saadaan oljesta todennäköisesti ihan uusi markkina-artikkeli. Tällä hetkellä sillä ei ole markkinoita. Se olisi hyvä lisä viljanviljelylle, sanoo Jokiranta.

Suuria summia olkien myymisellä ei pääse tienaamaan, mutta viljelijän mielestä lisätyö on aina hyvä asia.

Jokiranta toivoo, että oljen kanssa ei tehdä samoja virheitä kuin Vapo teki joitakin vuosia sitten ruokohelven kanssa. Ruokohelven uskottiin olevan polttolaitoksiin sopiva kasvi, mutta se osoittautuikin flopikisi. Kasvi ei toiminut varsinkaan vanhempaa tekniikkaa käyttävissä laitoksissa.

– Joillekin viljelijöille jäivät ruokohelvet käsiin, eivätkä ne kulkeneet tehtaalle kuin oli kuviteltu. Olkia pitäisi myydä tonniperusteisesti, sanoo Jokiranta.

Lue seuraavaksi